Pikku kunnan Trump mullisti paikallispolitiikan – "Oli vahva tilaus epäpoliittiselle toiminnalle"
Arkadianmäelle on syntynyt yksinkertainen enemmistö vain yksissä vaaleissa. Vuosi oli 1916, vaalivoittaja Sdp. Se sai läpi 103 kansanedustajaa.
Kuntavaaleissa on toisin. Niissä yksinkertaiset enemmistöt ovat tavanomaisia. Viime kuntavaalien jäljiltä jollain puolueella oli yksinvaltiaan asema 95 kunnassa. Siis lähes joka kolmannessa kunnassa.
Eniten dominoi keskusta, joka sai yli puolet valtuustopaikoista 80 kunnassa.
Ruotsinkielistä rannikkoa hallitsevalla Rkp:lla oli yksinkertainen enemmistö 13 kunnassa.
Kokoomuksella yhdessä, Pyhärannan kunnassa, muilla eduskuntapuolueilla ei yhdessäkään.
Lisäksi on Kärkölä. Se on reilun neljän tuhannen asukkaan kunta Hämeessä. Sielläkin on valtuustossa yksinvaltias ryhmä, mutta ei mikään Arkadianmäeltä tuttu. Kärkölässä hallitsee Kärkölä-ryhmä.
Vielä edellisvaaleissa, vuonna 2012, Sdp oli Kärkölän suurin.
Sitten, syksyllä 2016, tapahtui seuraavaa: Kärköläläisen puutuotefirma Koskisen oy:n toimitusjohtaja Markku Koskinen sai yllättäen potkut tehtävästä. Yritys on kunnan tärkein työllistäjä, perheyritys. Perustaja oli Markku Koskisen isoisä.
Lähtöpassien syytä ei kerrottu.
”Nyt täytyy alkaa etsimään uutta. En osaa sanoa, mihin tässä päätyy”, Markku Koskinen kommentoi tapahtunutta Maaseudun Tulevaisuudelle.
Uuden etsinnän lopputulemana Koskinen lähetti viestiä tutuilleen tammikuussa 2017, muutama kuukausi potkujen jälkeen.
”Että mitäs, jos laitetaan Kärkölä kuntoon”, hän kertoo.
Kuntoon laittaminen tarkoitti asettumista ehdolle huhtikuun kuntavaaleihin.
”Se lähti aika nopeasti lumipallona vyörymään eteenpäin. Yhtäkkiä meillä oli vakuuttava ehdokaslista.”
Tuli huhtikuu ja kuntavaalit. Muutamassa kuukaudessa syntyneen Kärkölä-ryhmän ääniosuus oli 53 prosenttia. Sillä sai 15 valtuutettua.
Kaikkien muiden valtuustoryhmien yhteenlaskettu paikkamäärä oli 12. Sdp sai neljä valtuutettua, keskusta kolme, kokoomus kolme, perussuomalaiset yhden, vasemmistoliitto yhden.
Paikallista politiikkaa hyvin tunteva kärköläläinen kuvaa tapahtunutta eräänlaiseksi Trump-ilmiöksi: liike-elämästä politiikkaan hypännyt karismaattinen, kaikkien kuntalaisten tuntema hahmo mullisti totutut asetelmat.
Koskinen itse pitää menestyksen yhtenä syynä sitä, että kunnassa oli ”vahva tilaus epäpoliittiselle toiminnalle”.
Kärkölä-listan yksi keskeinen vaaliteema liittyi suunniteltuun kuntaliitokseen. Listan ehdokkaat vastustivat Kärkölän liittämistä Lahteen.
Koskisen mielestä kuntaliitosta oli valmisteltu edellisellä valtuustokaudella epädemokraattisesti. Kunnan päättäjät olivat yrittäneet edistää liitosta äänestyttämättä asiaa asukkailla.
Puolueiden ulkopuolelta tulleet valtuutetut ovat kuluneen valtuustokauden aikana mullistaneet kunnan päätöksenteon tuomalla sinne pormestarimallin.
Kun kunnanjohtaja siirtyi toisiin tehtäviin, hänet korvattiin valtuuston keskuudestaan valitsemalla poliitikolla. Kärkölästä tuli kuudes kunta, jossa pormestarimalli on käytössä.
Pormestariksi tuli Markku Koskinen.
Mikä sai siirtymään malliin?
”Kuntajohtajamallissa käy helposti niin, että virkamiesvalmistelu ei ole sitä, mitä luottamushenkilöt toivoisivat”, Koskinen sanoo.
Kun valmistelua johtaa pormestari, päättäjät eivät ole vain virkamiesten kartoittamien vaihtoehtojen varassa.
”Jo vaalikampanjassa puhuimme siitä, että valmisteluvaiheessa pitäisi tuoda esiin vaihtoehtoisia malleja.”
Kärkölä ei ole ainut kunta, jossa eduskuntapuolueiden ulkopuoliset ehdokkaat ovat menestyneet valtuustoja valittaessa.
Liberaalipuolueen listoilta nousi viime vaaleissa edustajia Parikkalan ja Espoon valtuustoihin, Helsingin valtuustoihin pääsi piraattipuolueen ja feministisen puolueen ehdokkaita. Itsenäisyyspuolue pärjäsi Laitilassa, SKP Hangossa. Ouluun valittiin Aito suomalainen yhteislista -listalta Junes Lokka, ja niin edelleen.
Joka viidenteen kuntaan tuli valituksi tällaisia eduskuntapuolueiden ulkopuolisia edustajia.
Uusia ryhmiä syntyy kesken valtuustokaudenkin. Näin käy helposti silloin, kun valtuutettujen kiistat eskaloituvat.
Niin kuin Iitissä kävi kuluneella valtuustokaudella. Kunnan valokuitupäätöksenteon tuoksinnassa omiin ryhmiinsä suivaantuneet kolme keskustalaista ja yksi kokoomuslainen ottivat hatkat ja perustivat oman Aito Iitti -ryhmän.
Iitin keskustan rivit harvenivat entisestään, kun yksi valtuutettu perusti Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liikkeen innoittamana Iitin tähtiryhmän.
Iitin sitoutumaton ryhmäkin hajosi. Kahdelle yhteiseltä listalta pyrkineelle tuli kiistaa, jonka seurauksena toinen heistä perusti oman ryhmän, Iitin aidosti sitoutumattomat.
Valtuustossa oli siis hetken aikaa sekä Iitin sitoutumattomat että Iitin aidosti sitoutumattomat.
Pienten pärjääminen johtuu osittain siitä, että läpimenoon riittää vaatimattomampi menestys kuin eduskuntavaaleissa.
Arkadianmäellä on yksi kansanedustaja noin 27 000 suomalaista kohden. Sen sijaan kunnanvaltuustoissa istuu yksi valtuutettu 600 suomalaista kohden.
Kun seula on löyhempi, kokoonpanot ovat monipuolisempia.
Ajattelee vaikka Markku Koskista, Kärkölän viime kuntavaalien ylivoimaista ääniharavaa. Kunnan hyväksytyistä äänistä lähes joka kuudes meni hänelle.
Määrällisesti se ei tosin ole kovin paljon; 414 ääntä. Koko Kärkölä-listan yhteenlaskettu äänimäärä oli 1 310.
Eduskuntavaaleissa sellainen määrä ei riittäisi mihinkään.
Kärkölä on eduskuntavaaleissa osa Hämeen vaalipiiriä. Viime eduskuntavaaleissa piirin viimeinen läpimenijä oli Päivi Räsänen (kd). Kristillisdemokraattien vertausluku oli 11 733.
Saadakseen eduskuntaan yhden kansanedustajan Kärkölä-listan olisi pitänyt siis lähestulkoon kymmenkertaistaa äänimääränsä kuntavaaleista. Olisi pitänyt saada iso kasa ääniä myös oman kylän ulkopuolelta.
Markku Koskinen ei ollut ehdolla viime eduskuntavaaleissa. Kesäkuun kuntavaaleissa hän pyrkii johdattamaan Kärkölä-listan uuteen vaalivoittoon.
Eniten eduskuntapuolueiden ulkopuolisia valtuutettuja kuntavaaleissa 2017:
| Kärkölä | 55,6% |
| Pelkosenniemi | 38,5% |
| Kruunupyy | 37,0% |
| Vimpeli | 33,3% |
| Pertunmaa | 29,4% |
| Kittilä | 25,9% |
| Asikkala | 25,8% |
| Vieremä | 23,8% |
| Keminmaa | 22,6% |
| Kemiönsaari | 22,2% |
| Joroinen | 22,2% |
| Taipalsaari | 22,2% |
| Tuusula | 21,6% |
| Vehmaa | 19,0% |
| Kolari | 19,0% |
| Heinola | 18,6% |
| Pyhäjärvi | 18,5% |
| Posio | 17,6% |
| Taivalkoski | 17,4% |
| Laitila | 16,1% |
Lähde: Tilastokeskus
Juttua korjattu 1.4.2021 kello 20.20. Jutussa viitattiin Paavo Väyrysen perustamaan puolueeseen virheellisesti Yhden tähden liikkenä. Puolueen oikea nimi on Seitsemän tähden liike.