Maahanmuutto ja ilmastonmuutos ovat sivuasioita pääministeripelissä
Puheenjohtajien esiintyminen, ehdokkaat ja kampanjat ratkaisevat eduskuntavaalit.
Huhtikuun 14. pidettävät eduskuntavaalit on ehditty ristiä ensin ilmastovaaleiksi ja sitten viime viikolla maahanmuuttovaaleiksi. Molemmat ovat tärkeitä asioita, mutta vaalien isojakoon ne eivät vaikuttane ratkaisevasti.
Vaalien suurin kysymys on, kenestä tulee seuraava pääministeri. Pääehdokkaita on kaksi, sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne ja valtiovarainministeri, kokoomusjohtaja Petteri Orpo. Helsingin Sanomien Kantar TNS:llä teettämässä mittauksessa Sdp ja kokoomus olivat käytännössä tasoissa.
Nykyisen pääministerin Juha Sipilän puolue keskusta on jäänyt pahasti takamatkalle. Keskusta on mittauksesta riippuen 4-5 prosenttiyksikön päässä kärkikaksikosta.
Ilmastonmuutos, maahanmuutto tai seksuaalirikokset eivät ratkaise suurimpien puolueiden järjestystä. Puolueet ovat varmistaneet sen, että äänestäjillä on vaikeuksia tehdä valintaansa niiden perusteella.
Ensimmäisissä vaalikeskusteluissa kaikki puoluejohtajat ovat puhuneet ilmastonmuutoksen hidastamisen tärkeydestä. Kun Oulussa paljastui lukuisia epäilyjä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, hallitus, oppositio ja puolueiden eduskuntaryhmät sopivat yhteisistä toimista lainsäädännön tarkistamiseksi.
Molemmissa tapauksissa oli itse asian lisäksi kyse kahdesta taktisesta siirrosta: suojata oman puolueen selusta ja estää vihreiden ja perussuomalaisten irtopisteiden keruu keskinäisellä riitelyllä maahanmuutosta ja ilmastopolitiikasta. Samaan pienpuolueiden kehään ovat yrittäneet nousta vasemmistoliitto ja siniset.
Antti Rinteen ja Petteri Orpon kamppailun tärkeimmät henkilöt ovat Rinne ja Orpo. Ratkaisevaa on se, kuinka hyvin he menestyvät vaaliväittelyissä.
Rinteen suurimpana heikkoutena on pidetty hänen esiintymistaitoaan. Eläkelupaus ja puheet synnytystaloista nostattivat metelin, jota Rinne ja Sdp selittelivät pitkään.
Sdp:lla ja Rinteellä on ollut vaikeuksia ottaa selkeitä kantoja metsähakkuiden määrään tai maahanmuuttoon. Huomenna perjantaina on luvassa seuraava linjaus, kun puolue julkistaa ilmasto-ohjelmansa.
Petteri Orpo on tasainen esiintyjä. Hänkään ei ole mikään ilmastoexpertti. Maaseudun Tulevaisuuden tentissä Orpo jaaritteli hartaasti peltojen kalkitsemisesta, jolla on kovin vähän tekemistä ilmaston lämpenemisen kanssa.
Valtiovarainministeri voi nousta ylivertaiseksi kansansuosikiksi. Sellaisia olivat aikanaan Mauno Koivisto (sd), Iiro Viinanen (kok) ja Sauli Niinistö (kok), joiden kannatus kasvoi mitä enemmän he kertoivat kaikesta kurjasta kuten leikkauksista ja säästöistä.
Petteri Orpo on kaukana Koiviston ja Niinistön suosiosta ja Viinasen karismasta. Uutta Orpoa on mahdollista esitellä kokoomuksen lauantaina alkavalla puolueristeilyllä.
Pääministeri Juha Sipilä on hallituksensa politiikan ja imagon vanki. Keskustan kannatus on juuttunut alle 17 prosentin lukemiin. Puolueen toivo on vaalilupauksissa, koska hallituspolitiikan saavutuksia hokemalla suosio ei nouse.
Keskusta on perinteisesti ollut perusturvapuolue, joka on kannattanut vastikkeetonta perustuloa. Vaatimuksen uskottavuutta on horjuttanut se, että Sipilä on ollut toista mieltä. Mikä on keskustan kanta perustuloon näissä vaaleissa, sen puolue kertonee viimeistään ensi kuun alussa.
Puheenjohtajien lisäksi vaalitulokseen vaikuttavat ehdokasasettelu ja kampanjan tunnelma. Hyvä fiilis ja kelvolliset ehdokkaat saattavat ratkaista tasaisissa vaalipiireissä, joissa moni puolue tappelee vaalipiirin viimeisestä paikasta.
Asiat eli vaalilupauksetkin vaikuttavat. Se puolue on vahvoilla, joka pystyy vetoamaan äänestäjiin. Puoluevalinnan kannalta maahanmuuttoa ja ilmastoa tärkeämmiksi asioiksi voivat jälleen kerran nousta kaikki äänestäjän kukkaroon vaikuttavat asiat kuten verotus, erilaiset maksut ja sosiaalietuudet.