Kuntavaalikannatus: Tuoko elvytyspakettifarssi perussuomalaisille ykköspaikan, vai pelastavatko varmat äänestäjät kokoomuksen?
Suomessa on runsaan viikon aikana julkaistu kaksi mielipidetutkimusta, joissa on mitattu puolueiden kannatusta, kun kuntavaaleihin on enää vajaa kuukausi.
Tulokset eroavat jonkin verran toisistaan. Nousu- ja laskutrendit ovat kuitenkin selvät.
Yleisradion Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä kokoomus oli ykkönen 20,2 prosentin kannatuksella. Sitä seurasivat perussuomalaiset ja Sdp lähes tasoissa noin 18 prosentissa, selvällä erolla keskustaan (11,7 % ) ja vihreisiin (10,6 %).
Helsingin Sanomien ja Kantar TNS:n gallupissa ykkösenä oli perussuomalaiset, jolle mitattiin peräti 21,6 prosentin kannatus. Sdp oli 19 prosentilla kakkonen ja kokoomus 17 prosentilla vasta kolmas. Keskustan ja vihreiden ero oli sama 1,1 prosenttiyksikköä kuin Taloustutkimuksella, mutta molempien kannatus oli puolisen prosenttiyksikköä Yle/Taloustutkimusta matalampi.
Kyselyt eivät ole aivan vertailukelpoiset, sillä Yle mittaa nimenomaan kuntavaalikannatusta, kun taas HS-gallupissa vastaajilta on kysytty, mitä puoluetta he äänestäisivät eduskuntavaaleissa.
Tulokset yhdistämällä voi päätellä melkoisella varmuudella ainakin kolme asiaa. Perussuomalaiset voittaa reippaasti ja keskusta häviää melkein yhtä reippaasti. Vihreillekin on tulossa koko maan tasolla takkiin, ellei viimeisen kuukauden aikana tapahdu jotakin aivan mullistavaa käännettä.
Kokoomuksen ja Sdp:n tilanne on monimutkaisempi. Niiden kannalta lopputulos riippuu paljon siitä, kuinka hyvin perussuomalaiset onnistuu realisoimaan gallupkannatuksensa. Jos vaali-iltana osoittautuu, että siinä onkin ilmaa, sekä kokoomus että demarit voivat nousta onnistuneella loppukirillä ykköspaikalle.
Varsinkin kokoomuksen mahdollisuuksia pidetään hyvinä, sillä puolueen kannattajien äänestysvarmuus on perinteisesti melko korkea. Lisäksi kokoomus onnistui kasvattamaan ehdokasmääräänsä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008.
Demarien kuntohuippu näyttäisi sen sijaan osuneen liian aikaiseksi.
Perussuomalaisten luvuissa ei vielä näy puolueen eduskunnassa aloittama EU-elvytyspaketin käsittelyn jarrutus. Sitä on pidetty osana puolueen kuntavaalikampanjaa, joka on muutenkin keskittynyt enimmäkseen asioihin, joiden kanssa valtuustoilla ei ole juuri tekemistä. Vaikka tällainen sirkus ei toisi puolueelle juuri uusia äänestäjiä, se voi hyvinkin aktivoida sellaiset passiiviset kannattajat, jotka muuten olisivat jättäneet vaalit väliin.
Perussuomalaistenkin menestystoiveet nojaavat paitsi gallupeihin, myös onnistuneeseen ehdokashankintaan. Puolueella on parituhatta ehdokasta enemmän kuin viimeksi.
Kuntavaaleissa ehdokasmäärää on perinteisesti pidetty yhtenä hyvänä vaalimenestyksen ennakoijana. Mitä enemmän ehdokkaita, sitä useampi äänestäjä löytää listalta jonkun oman tuttunsa.
Kun nimet ovat olleet jo papereissa, on sitten huomattu, että laatuunkin kannattaisi panostaa. Ensimmäiset möläyttelijät on jo laitettu ojennukseen.