Kuntavaalien siirto viritti kolme ansaa Marinin hallitukselle

Oikeusministeriön epäonnistuminen vaalijärjestelyissä johtaa muun muassa siihen, että hallitus joutuu käymään kiperät talouden kehysneuvottelut ennen kuntavaaleja.

Profiilikuva
Heikki Vento on pitkäaikainen politiikan toimittaja.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kuntavaalien lykkäys saattaa maksaa paljon pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen viidelle puolueelle.

Vaalit pidetään huhtikuun asemesta vasta kesäkuun 13. päivänä. Siirto tarkoittaa sitä, että hallituksen tekemiset leimaavat kamppailua vallasta kunnissa, koska vaalit ovat vasta eduskunnan kevätistuntokauden lopussa. Vaalipäivänä on selvillä, kuinka hallitus selviytyi alkuvuodesta.

Hallituksen ensimmäinen haaste on koronan taltuttaminen. Rivit ovat olleet sekaisin ja uskottavuus koetuksella. Pääministeri ja sosiaali- ja terveysministeriö joutuivat antamaan aluehallintovirastolle periksi tartuntatautilain tulkintakiistassa.

Koronan torjunta on kiristänyt sekä valtioinstituutioiden että hallituspuolueiden välejä. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk) huomautti Marinia siitä, että eduskunta päättää itse aikatauluistaan.

Tuorein koronaan liittyvä sählinki on vaalien siirto. Hallituksen johtavat ministerit ja virkamiehet ovat lykänneet vastuuta siirtopäätöksestä puoluesihteereille. Lykkäystä on perusteltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelmilla, joita THL:n mielestä on tulkittu ainakin osittain väärin.

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) ja  kansliapäällikkö Pekka Timosen puheista on voinut saada käsityksen, että hallitus ja eduskunta ovat pelkkiä kumileimasimia, kun puoluesihteerit päättävät. Kuitenkin vaalien ajankohdan määrää eduskunta, jolle esityksen valmistelee hallitus, jonka istunnossa asian esittelee oikeusministeri.

 

Oikeusministeriön epäonnistuminen viritti hallitukselle ansan huhtikuun talouden kehysneuvotteluihin, jotka oli tarkoitus pitää vaalien jälkeen. Nyt se ei ole mahdollista. Hallituksen päätökset, kiistat ja epäonnistumiset ovat äänestäjien tiedossa ennen vaaleja.

Sdp ja keskusta ovat jo ehtineet otella kehysriihen aiheista. Keskusta on vaatinut talouden sopeutustoimien käynnistämistä ja rakenneuudistuksia, joista Sdp:lle yksi kiusallisimmista on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus.

Lisäksi keskusta haluaisi päätökset 30 000 uudesta työpaikasta. Vihreät ovat pitäneet kiinni hallituksen alkuperäisestä tavoitteesta, että neuvotteluissa tehdään päätökset 50 000 uudesta työpaikasta.

Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen moitti Helsingin Sanomissa puolueita siitä, että ne hyväksyvät liian helposti valtiovarainministeriön esitykset. Ministeriötä johtaa keskustan Matti Vanhanen. Keskustan mielestä Sdp on keskittynyt rahan jakamiseen eikä puoluetta kiinnosta, kuinka talous ja muu yhteiskunta palautetaan normaaliksi.

Opetusministeri Jussi Saramo (vas) suututti hallituksen porvaripuolueet vaatiessaan pörssin ulkopuolisten yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämistä.

Kehysneuvotteluihin hallitus ei kaadu, vaikka tulokset jäisivät laihoiksi. Kiistat talouden sopeutuksista ja rakenneuudistuksista on mahdollista lykätä syksyn budjettineuvotteluihin tai ensi vuoteen.

Eduskuntavaalien jälkeen 2019 viisi hallituspuoluetta uhosivat, että ne vievät sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen maaliin. Sote on eduskunnan käsittelyssä.

Uudistuksen keskeiset lait on tarkoitus hyväksyä ennen kansanedustajien kesälomia. Hallituksen ja opposition näkemyserot päässevät hyvin esiin muutama viikko ennen vaaleja.

Oppositiolle vaalien lykkäys sopii. Se vahvistaa perussuomalaisten pyrkimystä tehdä kuntavaaleista valtakunnalliset.

Kokoomukselle siirto on helpotus. Puolue meni sekaisin, kun yrittäjä Kirsi Piha vetäytyi Helsingin pormestarivaalista. Nyt kokoomuksella on aikaa parannella haavansa ja tuunata vaalikoneensa.