Koronapandemia paljasti: Suomen vaalijärjestelmä tarvitsee pikaisesti uusia tapoja äänestää
Kirjeäänestys on jo käytössä 18 EU-maassa, tulevaisuudessa mahdollisesti myös Suomessa.
Kuntavaalien ennakkoäänestyksestä on povattu ennätysvilkasta, äänestysaktiivisuuden on ennustettu nousevan jopa yli 30 prosentin.
Paalupaikkaa pitää Keski-Pohjanmaan Lestijärvi. Siellä oli sunnuntai-iltaan mennessä äänestänyt 48,9 prosenttia äänioikeutetuista. Helsingissä äänensä oli antanut reilut 25 prosenttia.
”Vaalien siirtäminen oli ehdottomasti oikea päätös”, sanoo tutkijatohtori Johanna Peltoniemi Helsingin yliopistosta. ”Mutta jotta tulevaisuudessa tällaista voitaisiin ennaltaehkäistä, tarvitaan lisää joustavia äänestysmuotoja.”
Vaikka ennakkoäänestys on sujunut vähintään edellisvaalien tahtiin, useimmissa maissa, joissa vaalit on järjestetty kuluneen vuoden aikana normaaliaikataulussa, äänestysaktiivisuus on laskenut.
”Näiden kokemusten perusteella on todennäköistä, että myös meillä äänestysprosentti laskee. Mutta toivottavasti olen väärässä”, Peltoniemi sanoo.
”Vanhukset, hyvin koulutetut ja varmat äänestäjät suosivat kaikissa vaaleissa ennakkoäänestämistä. Naiset ovat myös herkempiä äänestämään ennakkoon.”
Kuntavaaleissa naisista on tähän mennessä äänestänyt ennakkoon liki 570 000 , miehistä alle 480 000.
Peltoniemi on perehtynyt ennakkoäänestämiseen ja äänestämiseen poikkeusoloissa. Hän on muun muassa kirjoittanut Marjukka Weiden ja Hanna Wassin kanssa artikkelin ”Kotini on vaalikoppini: joustavien äänestysmuotojen merkitys yhdenvertaiselle poliittiselle osallistumiselle” vuoden 2019 eduskuntavaaleja käsitelleeseen julkaisuun.
Koronapandemia paljasti Suomen vaalijärjestelmän joustamattomuuden. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r), ministeriön virkamiehet ja eduskuntapuolueiden puoluesihteerit soutivat ja huopasivat vaalien siirtämisellä alkuvuodesta. Lopulta vaalit päätettiin järjestää 13. kesäkuuta.
”Normaalioloissa joustamaton järjestelmä on ollut hyvin turvallinen. Koronapandemia osoitti vaihtoehtojen tarpeellisuuden.”
Muita äänestysmahdollisuuksia ovat kirjeäänestys, valtakirjaäänestys ja nettiäänestys. Peltoniemi uskoo, että kirjeäänestys- ja valtakirjaäänestysmahdollisuuksia avataan ja laajennetaan tulevaisuudessa. Nettiäänestyksen aika ei ole vielä.
Oikeusministeriö teki selvityksen nettiäänestyksestä vuonna 2017. Lopputulos oli se, että teknisiä edellytyksiä turvalliseen äänestämiseen ei toistaiseksi kyetä takaamaan. Edelleen on vaarana, että äänestysjärjestelmä, sähköinen uurna, voidaan hakkeroida.
Kirjeäänestys on jo käytössä ulkosuomalaisille.
Vuonna 2017 hyväksytyn vaalilain muutoksen myötä sekä ulkomailla pysyvästi että tilapäisesti asuvat äänioikeutetut saivat oikeuden äänestää kirjeitse ilman vaalivirkailijan läsnäoloa. Suomi teki uudistuksen jälkijunassa. Euroopan unionin alueella kirjeäänestys on tällä hetkellä käytössä 18 jäsenvaltiossa.
Kirjeäänestyksessä äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestysnumeron paperille kahden todistajan läsnä ollessa. Todistajat eivät saa olla perheenjäseniä. Todistajat allekirjoittavat lausunnon, jonka mukaan äänestys on tapahtunut oikein. Ääni postitetaan.
”Jos kirjeäänestys olisi mahdollinen myös kotimaassa, se vähentäisi liikennettä äänestyspaikoilla”, Peltoniemi pohtii.
Proxy-äänestys eli valtakirjaäänestys helpottaisi puolestaan esimerkiksi niiden vanhusten tilannetta, joiden on vaikea liikkua kotoaan. Se on käytössä muun muassa Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Puolassa, Belgiassa, Ranskassa ja Sveitsissä.
Parempaa demokratiaa uudet äänestysmuodot eivät kuitenkaan takaa. Pääosin Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että kun erilaisia vaihtoehtoja otetaan käyttöön, varmat äänestäjät tarttuvat niihin herkimmin.
”Ne, jotka eivät äänestä, eivät niin tee, vaikka heiltä tultaisiin hakemaan ääni kotoa”, Peltoniemi sanoo.
Kotini on vaalikoppini -tutkimuksessa todetaan: ”Tapaäänestäjät ovat äänestämättä jättäviä korkeammin koulutettuja ja vauraampia, joten yritykset helpottaa äänestämistä saattavat nurinkurisesti vain kärjistää vaaliosallistumisessa ilmeneviä sosioekonomisia vinoumia.”