Kokoomus vaikuttaa kansallismieliseltä jarrumieheltä, punavihreät paljastuivat federalisteiksi
Kokoomusjohdon nuiva suhtautuminen yhteisvelkaan ei ole uponnut kaikkiin puolueen kannattajiin.
Eurovaalikamppailussa puolueet ovat ajaneet itsensä erikoisiin asemiin kiistoissa Euroopan unionin yhteisvelasta ja Ukrainan tukemisesta.
Vuosikymmeniä EU-myönteisimpänä puolueena pidetty kokoomus vaikuttaa kansallismieliseltä jarrumieheltä. Vasemmisto ja vihreät ovat velka- ja veromittarilla testattuina paljastuneet vaalikamppailun federalisteiksi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) on arvostellut edellistä hallitusta holtittomasta velanotosta. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) on antanut tulitukea ja puolustanut oikeistohallituksen tiukkaa politiikkaa.
Sama viesti on vaalikeskusteluissa pantu euromuottiin. Kokoomuksen nuiva asenne yhteisvelkaan kuitenkin jakaa puolueen kannattajia.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämässä ja Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä vastaajilta pyydettiin kannanottoa väittämään, ”mikäli EU aikoo ottaa yhteisvelkaa, Suomen pitää asettua vastustamaan hanketta”.
Kokoomusjohdon viesti ei ole uponnut kaikkiin äänestäjiin. Yli 40 prosenttia kokoomuslaisista oli väittämän kanssa eri mieltä tai ei ottanut siihen kantaa.
Kaikkein tiukimmin yhteisvelkaa vastustavat perussuomalaisten kannattajat. Vain kuusi prosenttia vastaajista oli eri mieltä. Keskustan äänestäjistä 15 prosenttia voisi hyväksyä yhteisvelan.
EU:n yhteisvelka jakaa kuitenkin hallitusta. MTV:n vaalitentissä keskiviikkona Orpo kertoi, että hän on jättänyt takaportin sille, että Ukrainan vuoksi voi tarvittaessa ottaa velkaa.
Purra oli eri mieltä. Hänen mielestään rahat on kaivettava EU-maiden kansallisista budjeteista.
Eurooppalaisimmat puolueet löytyvät puoluejanan vasemmalta laidalta. Vasemmisto ja vihreät hyväksyvät yhteisvelan ja vahvistaisivat EU:n verotusoikeutta.
Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista 43 prosenttia oli eri mieltä yhteisvelkaa koskevan väittämän kanssa. Alle viidennes puolestaan vastusti velan kasvattamista.
Vaalikampanjan alussa sosiaalidemokraatit puolustivat avoimesti mahdollista yhteisvelkaa. Puolue ilmeisesti säikähti muiden arvostelua ja hämärsi kannanottoaan.
Tällä hetkellä velka on yksi vaihtoehto, mutta ei kuitenkaan ensisijainen keino rahoittaa unionia. Sdp:n kannattajista yli viidennes hyväksyy velanoton. Yli 40 prosenttia ohitti kysymyksen.
Suomalaiset tukevat vahvasti Ukrainaa ja hyväksyisivät sotilaiden lähettämisen maahan, vaikka poliittinen johto on vältellyt ottamasta kantaa asiaan. Natopoll-tutkimushanke selvitti ehdokkaiden ja äänestäjien mielipiteitä turvallisuuspolitiikkaan.
Taloustutkimuksen kyselyssä vastaajille esitettiin väite ”EU-maiden täytyy lähettää sotilaita Ukrainan tueksi, jos Ukraina on häviämässä sodan”. Kannanottoja verrattiin ehdokkaiden Yleisradion vaalikoneeseen antamiin vastauksiin.
Tulokset olivat paikoin ristiriitaisia. Äänestäjien enemmistö hyväksyisi joukkojen lähettämisen. Ehdokkaista 55 prosenttia on vastaan.
Lähes jokaisen puoleen kannattajien enemmistö hyväksyy joukkojen lähettämisen. Perussuomalaisten äänestäjistä myönteisesti vastasi tasan puolet.
Kokoomuksessa, Sdp:ssa ja vihreissä sekä ehdokkaiden että kannattajien enemmistö hyväksyisi sotilaiden lähettämisen Ukrainaan.
Erityisen suopeita ovat kokoomuksen ehdokkaat, joista 75 prosenttia vastasi kyllä. Keskustan ja perussuomalasten ehdokkaista yli 40 prosenttia on samaa mieltä.
Vasemmistoliiton ehdokkaista 84 prosenttia on vastaan. Heidän joukossaan on puheenjohtaja Li Andersson.
Puolueen tukijat ovat täysin eri mieltä. Kannattajista 58 prosenttia vastasi kyllä.
Puoluejohtajista vihreiden Sofia Virta on avoimesti kertonut, että tarvittaessa EU-maiden on lähetettävä sotilaita Ukrainaan.