Keskustalla on edessä kohtalon hetket: puolue voi menettää enemmistönsä jopa yli kahdessakymmenessä kunnassa
Keskustalla on nyt yli puolet valtuustopaikoista 24:ssä kunnassa, joissa se sai viimeksi 45-50 prosenttia äänistä. Jos puolue kärsii gallupien enteilemän vaalitappion, sen enemmistö voi sulaa niissä olemattomiin.
Hallituksen tämänviikkoisessa kehysriihessä on tuskin jäänyt kenellekään epäselväksi, miksi se haluttiin alun perin pitää vasta kuntavaalien jälkeen. Päätösten teko on aina helpompaa paineettomassa tilassa, ja vaalien alla sellaisesta ylellisyydestä ei ole politiikassa tietoakaan.
Kuntavaalien läheisyys oli mitä todennäköisimmin yksi suuri syy miksi neuvottelut ovat kestäneet kauemmin kuin oli alun perin kaavailtu. Kaikilla viidellä hallituspuolueella on ollut tarve saada riihestä omille kannattajille mieluisia näyttöjä siinä toivossa, että niillä olisi edes jokin vaikutus vaalitulokseen.
Erityisen kovat paineet on nyt keskustalla, jonka kannatus valahti jo eduskuntavaaleissa prosenttikaupalla edellisistä kuntavaaleista ja on sen jälkeen vain heikentynyt entisestään. Monien keskustalaisten mielestä päätös lähteä demarivetoiseen hallitukseen oli alun perinkin virhe, jonka peittämiseksi puolue ei saisi enää antaa yhtään periksi vasemmistolle talouspolitiikassa tai vihreille ympäristöasioissa.
Helsingin Sanomien tuoreimmassa, Kantar TNS:n tekemässä gallupissa keskustan kannatus oli 11,4 prosenttia eli yli kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin kuntavaaleissa 2017. Yleisradiolle mittauksia tekevän Taloustutkimuksen tuorein noteeraus on keskustalle vähän lohdullisempi: 12,5 prosenttia. Se on myös mahdollisesti lähempänä totuutta, sillä Yle mittaa nimenomaan puolueiden kuntavaalikannatusta. HS on sen sijaan kysynyt haastatelluilta, mitä puoluetta he äänestäisivät eduskuntavaaleissa.
Viidenkin prosenttiyksikön pudotus olisi keskustalle katastrofi. Kaikki puolueessa eivät ole vieläkään antaneet Annika Saarikolle anteeksi sitä, että hän haastoi ja voitti Katri Kulmunin viime vuonna puheenjohtajakisassa. Sitkeimmille kulmunilaisille heikko vaalitulos olisi uusi todiste siitä, että keskusta vaihtoi turhaan puheenjohtajaa.
Oman jännityksensä keskustan kannatuspudotus tuo vaaleihin monissa sellaisissa kunnissa, joissa puolueella on nyt yksinään enemmän paikkoja kuin kaikilla muilla yhteensä. Viimeksi keskusta sai ehdottoman enemmistön 80 kunnassa, joista yksi eli pohjoiskarjalainen Valtimo on sen jälkeen liittynyt Nurmekseen.
Keskustan ääniosuus sen hallitsemissa kunnissa vaihtelee melkoisesti. Suurimmillaan se on Merijärvellä, yli 86 prosenttia. Reisjärvellä, Perhossa ja Lumijoellakin yli 70 prosenttia äänestäneistä valitsi viimeksi keskustan.
Toisaalta 24:ssä keskustaenemmistöisessä kunnassa puolue sai juuri ja juuri 50 prosenttia äänistä tai vielä vähemmän. Suuria suosivan vaalimatematiikan avulla puolue voi saada Suomessa 45 prosentin ääniosuudellakin yli puolet paikoista.
Varmaa se ei kuitenkaan ole. Neljä vuotta sitten keskusta jäi lähes 30:ssa kunnassa yhden paikan päähän ehdottomasta enemmistöstä. Niissä sen ääniosuus vaihteli Oripään runsaasta 41:stä Rautjärven lähes 48:aan. Rautjärvellä enemmistöä ei tullut siksi, että siellä myös Sdp sai lähes 43 prosentin äänisaaliin ja pääsi hyötymään suuruuden eduista.
Luvuista voi päätellä, että jos mielipidekyselyjen keskustalle povaama 5-6 prosenttiyksikön tappio toteutuisi suurin piirtein samansuuruisena kaikkialla maassa, puolue olisi vaarassa menettää enemmistönsä valtuustopaikoista ainakin niissä yli 20:ssä kunnassa, joissa siihen riitti viimeksi 50 prosentin tai pienempi kannatus.
On siis mahdollista, että ainakin joka neljäs keskustaenemmistöinen kunta muuttuu vaalien jälkeen monipuoluekunnaksi, jossa enemmistöön tarvitaan vähintään kahden puolueen äänet.
Käytännössä muutos ei ole välttämättä niin dramaattinen kuin paperilla, sillä arkisessa kuntapolitiikassa asetelma on keskustan hallitsemissa kunnissakaan harvoin yksi puolue vastaan kaikki muut. Symbolista merkitystä enemmistöaseman menettämisellä joka tapauksessa on erityisesti nyt, kun keskusta kipuilee muutenkin kannatuksensa laskun kanssa.
Kannattaa siis seurata kesäkuun 13. päivän vaali-iltana erityisen tarkasti ainakin seuraavia kuntia: Alajärvi, Enontekiö, Haapajärvi, Hirvensalmi, Juva, Kannonkoski, Keitele, Kiuruvesi, Lemi, Luumäki, Merikarvia, Multia, Myrskylä, Paltamo, Polvijärvi, Pukkila, Salla, Savitaipale, Savukoski, Simo, Soini, Sulkava, Taivassalo ja Tornio.
Kaikissa niissä keskustalla on nyt yli puolet paikoista 45-50 prosentin kannatuksella. Alle 45 prosentin kannatuksella puolue ei saanut viimeksi enemmistöä missään.