Keskustalla on edessä kohtalon hetket: puolue voi menettää enemmistönsä jopa yli kahdessa­kymmenessä kunnassa

Hallituksen tämänviikkoisessa kehysriihessä on tuskin jäänyt kenellekään epäselväksi, miksi se haluttiin alun perin pitää vasta kuntavaalien jälkeen. Päätösten teko on aina helpompaa paineettomassa tilassa, ja vaalien alla sellaisesta ylellisyydestä ei ole politiikassa tietoakaan.

Kuntavaalien läheisyys oli mitä todennäköisimmin yksi suuri syy miksi neuvottelut ovat kestäneet kauemmin kuin oli alun perin kaavailtu. Kaikilla viidellä hallituspuolueella on ollut tarve saada riihestä omille kannattajille mieluisia näyttöjä siinä toivossa, että niillä olisi edes jokin vaikutus vaalitulokseen.

Erityisen kovat paineet on nyt keskustalla, jonka kannatus valahti jo eduskuntavaaleissa prosenttikaupalla edellisistä kuntavaaleista ja on sen jälkeen vain heikentynyt entisestään. Monien keskustalaisten mielestä päätös lähteä demarivetoiseen hallitukseen oli alun perinkin virhe, jonka peittämiseksi puolue ei saisi enää antaa yhtään periksi vasemmistolle talouspolitiikassa tai vihreille ympäristöasioissa.

Helsingin Sanomien tuoreimmassa, Kantar TNS:n tekemässä gallupissa keskustan kannatus oli 11,4 prosenttia eli yli kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin kuntavaaleissa 2017. Yleisradiolle mittauksia tekevän Taloustutkimuksen tuorein noteeraus on keskustalle vähän lohdullisempi: 12,5 prosenttia. Se on myös mahdollisesti lähempänä totuutta, sillä Yle mittaa nimenomaan puolueiden kuntavaalikannatusta. HS on sen sijaan kysynyt haastatelluilta, mitä puoluetta he äänestäisivät eduskuntavaaleissa.

Viidenkin prosenttiyksikön pudotus olisi keskustalle katastrofi. Kaikki puolueessa eivät ole vieläkään antaneet Annika Saarikolle anteeksi sitä, että hän haastoi ja voitti Katri Kulmunin viime vuonna puheenjohtajakisassa. Sitkeimmille kulmunilaisille heikko vaalitulos olisi uusi todiste siitä, että keskusta vaihtoi turhaan puheenjohtajaa.