Keskusta hamuaa kiristysotetta vihreistä ja vasemmistoliitosta: Maakuntaveroa ei tule, elleivät maakunnat saa lisää tehtäviä
Viime vaalikaudella tuli tavaksi kutsua Juha Sipilän (kesk) perusporvarihallituksen yön pimeydessä marraskuussa 2015 sorvaamaa sote-kompromissia kaikkien lehmänkauppojen äidiksi.
Muistattehan tuon diilin, jossa keskusta sai havittelemansa maakunnat ja kokoomus ainakin yhtä paljon havittelemansa sote-palvelujen valinnanvapauden – ja jonka synnyttyä Sipilä perui aikeensa ”kävellä presidentin luo”, eli jättämään hallituksensa eronpyyntöä.
Diili kuivui myöhemmin kokoon, kun hallituksen sote-malli ei läpäissyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan seulaa. Lopulta Sipilä toteuttikin erouhkauksensa ja heitti hanskat tiskiin juuri ennen vaaleja, kun sillä ei enää ollut paljon asiallista merkitystä.
Nyt Suomessa on toinen hallitus ja vain keskusta on edellisestä hallituksesta mukana, mutta hulabaloo soten ympärillä on taas kuin parhaassakin osto- ja myyntiliikkeessä.
Julkisuudessa asetelma on ollut viime aikoina vihreät ja vasemmistoliitto vastaan keskusta. Viimeksi eilen vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi Iltalehden tentissä, että puolue ei äänestä eduskunnassa sote-uudistuksen puolesta, ellei sillä ole varmuutta, että maakuntavero toteutuu jo tällä vaalikaudella. Myös vihreät ovat esiintyneet maakuntien verotusoikeuden puolesta liput hulmuten.
Annika Saarikko (kesk) on sen sijaan varoitellut, ettei hallituksen pidä yrittää haukata liian isoa palaa kerralla. Keskusta haluaa viedä ensin loppuun sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen siirron maakunnille ja sopia jatkosta vasta sen jälkeen.
Pääministeripuolue Sdp on tasapainoillut hallituskumppanien välillä ottamatta selvää kantaa puoleen tai toiseen. Tänään Politiikan toimittajien yhdistyksen tilaisuudessa Sanna Marin vakuutti, että maakuntavero toteutuu osana viiden puolueen yhdessä sopimaa sote-pakettia. Hän antoi kuitenkin ymmärtää, että asialla ei ole niin kiire kuin vihreät ja vasemmistoliitto hoputtavat. Päätökset ehditään vielä myöhemminkin vaalikaudella.
Saarikon ja Marinin linja on sikäli ymmärrettävä, että verotuksen uudistaminen on monimutkainen kokonaisuus ja maakuntaveron monet yksityiskohdat kaipaavat vielä hiomista. Sote-uudistuksen pitkästä historiasta löytyy riittämiin varoittavia esimerkkejä siitä, minkälaista sutta ja sekundaa syntyy, kun asioita yritetään viedä maaliin tulipalokiireellä.
Keskustan yksi huoli on, että maakuntavero voi johtaa verotuksen kiristymiseen erityisesti köyhemmillä alueilla, missä puolueen kannatus on vahva. Kuntavaalien alla on tullut entistä selvemmäksi, kuinka ahtaalla keskusta on vanhoilla tukialueillaan perussuomalaisten kanssa.
Mutta taustalla saattaa olla muutakin.
Politiikan toimittajien tilaisuudessa Saarikko vihjaisi pariinkin otteeseen, että maakuntaveroratkaisu on käytännössä sidoksissa siihen, mitä muita tehtäviä maakunnille aikanaan siirretään soten ja pelastustoimen lisäksi.
Saarikon kanta on linjassa sen kanssa, mitä kansanedustaja Esko Kivirannan (kesk) johtama parlamentaarinen maakuntaverokomitea totesi jo maaliskuussa. Komitea päätyi tuolloin siihen, että veron tarpeellisuutta arvioidaan vasta jos hyvinvointialueiden tehtäviä laajennetaan oleellisesti. Keskustan tavoite on, että maakunnat saisivat laajemmin vastuuta muun muassa aluekehityksestä.
Merkit viittaavat siihen, että hallituspuolueilla on lupaavasti koossa ainekset taas yhteen sote-lehmänkauppaan. Vihreät ja vasemmistoliitto saavat rakkaan maakuntaveronsa vasta sitten, kun keskusta voi olla varma, että maakunnille tulee muitakin tehtäviä kuin jo sovitut.
Sellaista ratkaisua voitaisiin varmaan kutsua jo kaikkien lehmänkauppojen äidin tyttäreksi.