Kansanedustajat tekivät EU-vaaleista pelleilyvaalit – kun vaalit olivat viimeksi samana keväänä, vain yksi eduskuntaan päässyt pyrki mepiksi
Kaikki Suomesta mepeiksi valitut kansanedustajat paitsi yksi ovat ottaneet tehtävänsä Brysselissä vastaan.
Eurovaalien yhteydessä on viime päivät kummasteltu vasta äskettäin valittujen kansanedustajien hinkua saman tien uusiin tehtäviin. Pari viikkoa sitten valituista kahdestasadasta edustajasta peräti neljätoista eli seitsemän prosenttia on ehdolla myös EU-parlamenttiin.
Eniten ihmettelyä on herättänyt, että osa kansanedustajista ei edes ota ehdokkuutta tosissaan. Ainakin vasemmistoliiton Merja Kyllönen, perussuomalaisten Veikko Vallin ja vihreiden Mirka Soininkoski ovat ilmoittaneet jäävänsä Suomeen, vaikka tulisivat valituiksi.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on puolestaan kertonut lähtevänsä Brysseliin vain puoleksi vuodeksi, jos pääsee läpi. Vuodenvaiheessa, kun Suomen EU-puheenjohtajakausi on ohi, hän palaisi jälleen Suomeen.
Osa kaksoisehdokkaista on avoimesti myöntänyt keräävänsä vain puolueelleen ääniä. Heidän kohdallaan EU-ehdokkuus on siis pelkkä taktinen peliliike.
Jotkut ovat puolestaan perustelleet ehdokkuuttaan sillä, että antoivat suostumuksensa jo ennen eduskuntavaaleja. Selitys kuitenkin ontuu: suostumuksen olisi hyvin voinut perua vielä läpimenon varmistuttua – ja uudenkin ehdokkaan olisi ehtinyt nimetä tilalle.
Tämänkertainen ehdokkuussuhmurointi näyttää entistä erikoisemmalta, kun sitä vertaa vuoteen 1999, jolloin Suomessa pidettiin edellisen kerran eduskunta- ja eurovaalit samana keväänä.
Tuolloin eduskuntaan valituista kansanedustajista ainoastaan yksi oli ehdolla molemmissa vaaleissa. Nimi tuskin yllättää ketään: Paavo Väyrynen. Hän ehti kehittää eduskunnan ja EU-parlamentin välillä sukkulointiin aivan oman koreografiansa, joka olisi toistunut tänäkin keväänä, jos kansa vain olisi ymmärtänyt valita Väyrysen eduskuntaan.
Muuten eurovaalit ovat kyllä ennenkin kiinnostaneet istuvia kansanedustajia. Itse asiassa vuosi 1999 on ainoa, jolloin heitä on ollut ehdokkaina vähemmän kuin nyt.
Eniten istuvia kansanedustajia on pyrkinyt mepeiksi vuonna 2014: kaikkiaan 33. Silloin edellisistä eduskuntavaaleista oli jo yli kolme vuotta. Vuonna 2009 kansanedustajaehdokkaita oli seitsemäntoista, 2004 neljätoista ja ensimmäisissä EU-vaaleissa 1996 kuusitoista.
Suurin kansanedustajamäärä Brysseliin lähti ensimmäisissä eurovaaleissa vuonna 1996: seitsemän. Vuonna 2004 Arkadianmäen vaihtoi Brysseliin viisi, 2014 neljä ja 2009 kolme parlamentaarikkoa. Vuosina 2011-2015 eduskunnassa istuneista kansanedustajista Brysseliin on myöhemmin mennyt vielä varapaikoilta kolme lisää.
Eniten kansanedustajaehdokkaita on ollut vuosien mittaan eurovaaleissa Sdp:llä – yhteensä 17. Kannoilla tulevat vasemmistoliitto ja perussuomalaiset (16 ehdokasta), vihreät (14 ehdokasta) ja keskusta (10 ehdokasta). Kristillisdemokraatit pääsevät yhdeksään, kokoomus kahdeksaan ja Rkp kolmeen. Jopa piskuisen nuorsuomalaisen puolueen eduskuntaryhmästä toinen kansanedustaja oli 1996 eurovaaleissa ehdolla.
Yhtä lukuun ottamatta kaikki europarlamenttiin pyrkineet istuvat kansanedustajat ovat tähän mennessä ottaneet tehtävänsä vastaan. Ainoa poikkeus säännöstä on toistaiseksi ollut kokoomuksen Alexander Stubb, josta tuli pian vuoden 2014 eurovaalien jälkeen kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri. Lisäksi muutama muu on eri syistä palannut Brysselistä kesken kauden takaisin.
Mitään tämänkertaisen ehdokkuuspelleilyn kaltaista ei ole koettu vielä kertaakaan aikaisemmin.