Kansanedustajat tekivät EU-vaaleista pelleilyvaalit – kun vaalit olivat viimeksi samana keväänä, vain yksi eduskuntaan päässyt pyrki mepiksi

Kaikki Suomesta mepeiksi valitut kansanedustajat paitsi yksi ovat ottaneet tehtävänsä Brysselissä vastaan.

Profiilikuva
Blogit Vaalitarkkailija
Kirjoittaja on Suomen Kuvalehden toimittaja.

Eurovaalien yhteydessä on viime päivät kummasteltu vasta äskettäin valittujen kansanedustajien hinkua saman tien uusiin tehtäviin. Pari viikkoa sitten valituista kahdestasadasta edustajasta peräti neljätoista eli seitsemän prosenttia on ehdolla myös EU-parlamenttiin.

Eniten ihmettelyä on herättänyt, että osa kansanedustajista ei edes ota ehdokkuutta tosissaan. Ainakin vasemmistoliiton Merja Kyllönen, perussuomalaisten Veikko Vallin ja vihreiden Mirka Soininkoski ovat ilmoittaneet jäävänsä Suomeen, vaikka tulisivat valituiksi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on puolestaan kertonut lähtevänsä Brysseliin vain puoleksi vuodeksi, jos pääsee läpi. Vuodenvaiheessa, kun Suomen EU-puheenjohtajakausi on ohi, hän palaisi jälleen Suomeen.

Osa kaksoisehdokkaista on avoimesti myöntänyt keräävänsä vain puolueelleen ääniä. Heidän kohdallaan EU-ehdokkuus on siis pelkkä taktinen peliliike.

Jotkut ovat puolestaan perustelleet ehdokkuuttaan sillä, että antoivat suostumuksensa jo ennen eduskuntavaaleja. Selitys kuitenkin ontuu: suostumuksen olisi hyvin voinut perua vielä läpimenon varmistuttua – ja uudenkin ehdokkaan olisi ehtinyt nimetä tilalle.