Kahden kerroksen vaalikamppailu –kannatusvaikeuksissa sätkivästä keskustasta on tullut selittelevä takinkääntäjä
Kolme suurinta puoluetta kamppailevat pääministerin paikasta. Keskusta painii 10 prosentin sarjassa vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa.
Tuoreimmat kannatuskyselyt ja puoluebarometri tukevat arvioita, että 2. huhtikuuta valittavassa eduskunnassa on kolme suurta puoluetta. Niiden jokaisen kannatus voi asettua 20 prosentin tuntumaan selvästi muiden puolueiden suosiota korkeammaksi.
Pääministerin tehtävästä taistelevat sosiaalidemokraatit, kokoomus ja perussuomalaiset.
Pääministerikilpailu on myös uloslyöntipeli. Kolmikosta kaksi mennee hallitukseen ja yksi oppositioon.
Asetelmassa on uutta se, että mukana on perussuomalaiset eikä keskusta. Näissä vaaleissa keskustan kohtalo on toinen.
Keskusta ei kelpaa pääministeritentteihin neljänneksi pyöräksi. Esimerkiksi MTV ottaa studioonsa vain puheenjohtajat Sanna Marinin (sd), Riikka Purran (ps) ja Petteri Orpon (kok).
Tuore puoluebarometri tukee arviota keskustan putoamisesta 10 prosentin sarjaan. Kantar Publicin tutkimuksen mukaan mielikuva keskustasta on kaikkein kielteisin. Vastaajista 60 prosenttia kertoi suhtautuvansa keskustaan joko erittäin tai melko kielteisesti.
Yleensä pääministeri ja valtiovarainministeri ovat kärkisijoilla, kun tiedotusvälineet antavat koulutodistuksia ministereille. Eivät ole enää.
Ilta-Sanomat jakoi joulukuussa ministereille kansalaisten antamat arvosanat. Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sai toiseksi huonoimman arvosanan ja oli sijalla 18. Hallituksessa on 19 ministeriä.
Vaalikeskustelua ovat hallinneet yleinen talouspolitiikka, verot ja julkinen velka. Valtiovarainministeri on vaarassa pudota tästä keskustelusta. Vasemmistoliiton Li Andersson ja kristillisdemokraattien Sari Essayah ovat viime päivinä olleet Saarikkoa enemmän tiedotusvälineissä väittelemässä taloudesta.
Saarikon keskusta vaikuttaa rimpuilevalta takinkääntäjältä, joka yrittää kaikin keinoin pelastaa itsensä. Esimerkkejä on useita.
Tuorein on Saarikon ilmoitus, että nykyinen hallituspohja ei kelpaa keskustalle vaalien jälkeen.
Joulukuussa Saarikko arvosteli Maaseudun Tulevaisuuden vaalitentissä muita puolueita hallituskumppaneiden rajaamisesta ennen vaaleja.
”Miten viisasta se on Suomen näkökulmasta? Ei laisinkaan”, Saarikko sanoi.
Viime vuoden tammikuussa Saarikko syötti presidentti Vladimir Putinin lapaan kertoessaan, että keskusta ei kannata Nato-jäsenyyttä. Realismi voitti reilussa kuukaudessa.
Saarikko vastusti Suomen Pankin ehdotusta lainakatosta. Hän perusteli kantaansa sillä, että lainakatto rajoittaisi pieni- ja keksituloisten mahdollisuuksia ottaa velkaa.
Tammikuussa Saarikko väläytti asuntolainojen korkovähennyksen palauttamista, koska kaikki eivät välttämättä selviä kohonneista lainakustannuksista. Vähennys poistettiin tämän vuoden alussa.
Saarikko taivasteli 2021, että politiikassa ”keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa”. Muutama kuukausi myöhemmin hän esitti ylimääräisten lapsilisien maksamista.
Hallitus antoi viime keväänä yksimielisen esityksen luonnonsuojelulaiksi. Eduskunnassa keskusta liittoutui opposition kanssa ja teki muutoksia lakiin.
Translain käsittelyyn keskusta antoi edustajilleen luvan äänestää vapaasti. Puolueen arvion mukaan muutama edustaja äänestää esitystä vastaan. Todellisuudessa niin teki enemmistö.
Valtiovarainministeri on esiintynyt innokkaasti puoluejohtajana. Hän on ehdottanut Itä- ja Pohjois-Suomeen erityistukialueita ja helpotuksia opintolainojen takaisinmaksuun, jos opiskelija valmistuttuaan hakeutuu paikkakunnalle, joka kärsii muuttotappiosta tai työvoimapulasta.
Poliitikko pyrkii olemaan avaaja, joka ohjaa keskustelua. Saarikko on joutunut välillä selittäjäksi.
Puolustusministerin vaihdoksessa keskustan eduskuntaryhmä kamppasi Saarikon, joka olisi siirtänyt salkun hetkeksi elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk). Lopulta ministeriksi nimitettiin tehtävän jo jättänyt Mikko Savola.
Tuorein takaisku on Lintilän someviesti ja alkoholinkäytön selvittely julkisuudessa.