Juha Sipilä kannustaa keskustalaisia avaamaan "luottamuksen apilan tukoksia"
Keskusta julkaisi vaaliohjelmansa ja -ilmeensä lauantaina, joten kolmen suurimman puolueen vaalisloganit ovat nyt tiedossa.
Sdp mainostaa: ”Inhimillinen, tasa-arvoinen ja reilu Suomi – meillä taitaa olla sama suunta”.
Kokoomus: ”Luotamme Suomeen.”
Keskusta: ”Suomen arvoisia tekoja.”
Iltalehdessä keskustan mainoslausetta moitittiin tylsäksi. Puolue harkitsi myös lausahdusta ”Keskusta – tykkäät kuitenkin”, ja olisihan se ollut hauskempi. Mutta tuskin mainoslauseella on valtavasti väliä. Kun keskusta sai ”veret seisauttavan vaalivoiton” vuonna 1991, mainoslause oli ”Keskusta on vaihtoehto”.
Nyt mielipidemittaukset lupaavat keskustalle vaalitappiota. Viimeisimmissä Ylen, Helsingin Sanomien ja Alma Median teettämissä mielipidemittauksissa keskustan kannatus on ollut 16,1 prosenttia, 15,6 prosenttia ja 14,4 prosenttia. Jos tällaiset luvut toteutuisivat vaaleissa, tappio olisi veret seisauttava: neljä vuotta sitten vaaleissa keskusta oli suurin 21,1 prosentin ääniosuudella. Keskusta menettäisi noin 15 kansanedustajapaikkaa.
Puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä analysoi kannatusongelmaa lauantaina ”luottamuksen apilan” avulla. Hänen kesällä nikkaroimansa apila oli roudattu vaalikampanjan avajaisiin.
Sipilän mukaan apila saa elinvoimaa ja ravintoa ”kuntoon laitetun Suomen maaperästä”, mutta ”luottamuksen apilan varressa on tukoksia”. Vaalikampanjassa pitäisi ”avata tukoksia”, jotta luottamus keskustaan palautuisi.
Tukoksia ovat Sipilän mukaan synnyttäneet hallituksen politiikkaan liittyvät väärinkäsitykset:
”Kaikenlaista väitettä on ollut ilmassa.”
Esimerkiksi yrittäjävähennystä on Sipilän mielestä virheellisesti pilkattu ”apteekkarivähennykseksi” ja annettu siten ymmärtää, että se on hyödyttänyt vain rikkaita.
(Onko vai ei, se on makuasia. Suomen yrittäjät on selvittänyt yrittäjävähennyksen jakautumista. Vähennys maksoi vuonna 2017 valtiolle noin 300 miljoonaa euroa. Summasta 57 prosenttia meni alle 55 000 euroa tienaaville. Yli 55 000 euroa vuodessa tienaavien vähennys maksoi valtiolle 127 miljoonaa euroa vuodessa.)
Pahiten nuupallaan taitaa olla luottamuksen apilan lehti, jossa lukee ”huolenpito”.
Mielikuva ”Suomi kuntoon” -Sipilästä ei ole lempeä huolenpitäjä vaan säästäjä.
Siksi keskustelu vanhusten huollon laiminlyönneistä tuli keskustalle mahdollisimman huonoon aikaan. Vanhuksista keskusteltiin Ylen ajankohtaisohjelmissa viime viikolla tiistaista perjantaihin joka ilta.
Keskustalle tuli kiire ilmoittautua kannattamaan niin sanottua hoitajamitoitusta. Nyt kokoomus yksin vastustaa sitä, että hoitajien vähimmäismäärästä säädetään lailla.
Keskustan hoitajamitoituspuheiden tehoa voi heikentää se, että keskusta on ollut neljä vuotta hallituksessa. Hallituksessa olisi voinut vaikuttaa siihen, että mitoitus olisi säädetty.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, demareiden Krista Kiuru näki mahdollisuuden entisestään vaikeuttaa keskustan asemaa hoitajakeskustelussa. Kiuru sanoi, että valiokunta ehtisi hyvin käsitellä hoitajamitoitusta vielä ennen vaaleja, jos vain hallitus antaisi lakiesityksen.
Hallitus kuitenkin haluaa, että aika käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen eli sote-uudistuksen säätämiseen.
Sote-uudistus on äänestäjien keskuudessa hyvin epäsuosittu.
Nyt keskustan pitäisi jotenkin pystyä selittämään, miten uudistuksella yritetään ratkoa nykymallin pulmia. Se voi olla vaikeaa.
Lisää hoitajia vahainkoteihin – se on toimenpide, jonka jokainen äänestäjä ymmärtää vaivatta.
Sote-uudistuksen idean avaaminen on hankalampaa. Kun uudistus on mutkikas, vastustajien on helppo liittää siihen erilaisia mielikuvia. Sdp on leimannut uudistuksen ”markkinamalliksi” ja kertoo äänestäjille, että sote-uudistus vain pahentaisi tilannetta, kun yritykset saisivat entistä suuremman osan sosiaali- ja terveyspalveluista hoidettavakseen.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvän ”tukoksen” avaaminen voi olla lähes mahdoton tehtävä.