Hautausmaasta on tullut poliitikkojen kierrätyskeskus

Europarlamenttiin pyrkii joukko raskaan sarjan poliitikkoja. Vaaleissa on kyse Euroopan unionin suunnasta, kun oikeistopopulisteille povataan voittoa, Heikki Vento kirjoittaa blogissa.

Profiilikuva
Heikki Vento on pitkäaikainen politiikan toimittaja.

Alle puolet äänioikeutetuista vaivautui uurnille vuoden 2019 eurovaaleissa. Sen jälkeen on tapahtunut paljon: Brexit, pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Toivottavasti vaali-into on selvästi parempi kesäkuussa kuin edellisellä kerralla.

Parlamenttia on pilkattu norsujen hautausmaaksi, jossa ministerijunasta pudonneille ja paitsi jääneille maksetaan hyvää palkkaa. Nyt puolueet ovat kuitenkin panneet parastaan ehdolle.

Ehdokkaille on ominaista, että viimeinen käyttöpäivä on tulevaisuudessa. Hautausmaasta on tullut kierrätyskeskus, josta voi nousta keskeisiin tehtäviin kotimaassa.

Tunnetuin esimerkki on tasavallan presidentti Alexander Stubb. Hänen uransa politiikassa alkoi Euroopan parlamentissa.

Raskassarjalaisia löytyy jokaisesta puolueesta. Ehdolla on yksi ministeri, opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r).  Eero Heinäluoma (sd), Katri Kulmuni (kesk) ja Mika Lintilä (kesk) ovat toimineet valtiovarainministerinä.

Heidän lisäkseen entisiä ministereitä on tarjolla liuta: kokoomuksen Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen, Vilhelm Junnila (ps), Maria Guzenina (sd), Petri Honkonen (kesk), vasemmistoliiton Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo, vihreiden Ville Niinistö, Maria Ohisalo ja Krista Mikkonen sekä Rkp:n Eva Biaudèt.

Andersson ja Henriksson ovat puolueidensa puheenjohtajia. Entisiä puoluepamppuja on neljä: Heinäluoma, Kulmuni, Niinistö ja Ohisalo.

Kansanliikkeen presidenttiehdokas Mika Aaltola löysi poliittisen kotinsa kokoomuksesta ja pääsi puolueen ehdokkaaksi.

Nykyisestä eduskunnasta 31 kansanedustajaa pyrkii mepiksi. Osa heistä yrittää tosissaan 15 suomalaismepin ryhmään. Toiset haluavat pitää nimensä otsikoissa ja kerätä ääniä puolueelleen.

Hyvin todennäköistä on, että joku kansanedustaja tulee valituksi ja vaihtaa Arkadianmäen Brysseliin. Se tarkoittaa muutoksia eduskunnan kokoonpanoon.

Kansanedustajista varmin läpimenijä lienee Li Andersson. Myös Henriksson jättää kotimaan politiikan, jos tulee valituksi.

Kokoomuksen kansanedustajista vaalimenestystä on povattu Aura Sallalle ja Pekka Toverille. Guzenina on SDP:n vahvoja ehdokkaita. Mahdollisina läpimenijöinä on lisäksi mainittu keskustan Kulmuni, Lintilä ja vihreiden Ohisalo.

Nykyisistä mepeistä jatkopaikkaa hakevilla on hyvät mahdollisuudet uusia pestinsä. Heinäluoman, Virkkusen ja Pietikäisen lisäksi Elsi Katainen (kesk) ja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps) yrittävät jatkokaudelle.

Vaikein tilanne on Teuvo Hakkaraisella, jota perussuomalaiset ei huolinut listoilleen. Hän on nyt Vapauden liiton ehdokas.

Ehdolla on kaksi entistä meppiä. Kyllönen ja kristillisdemokraattien Eija-Riitta Korhola.

Korhola pääsee parlamenttiin ainakin kahdeksi viikoksi, koska Petri Sarvamaa (kok) siirtyy kesäkuun alussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen. Korhola oli viime vaaleissa kokoomuslainen ja jäi varasijalle.

Ehdokaslistoilla on kokemusta, mutta silti ehdokkaista ei alkuunkaan välity mielikuva politiikan saattohoito-osastosta. Esimerkiksi vihreillä on vain kolme yli 50-vuotiasta ehdokasta ja vasemmistoliitolla ainoastaan yksi.

Valittavien meppien lisäksi vaaleissa on kyse EU:n suunnasta. Saavatko oikeistopopulistit voiton, mitkä ryhmät pystyvät yhteistyöhön parlamentissa.

Haasteet ovat valtavia: sota Ukrainassa, suurvaltojen kiristynyt kilpailu, ilmastonmuutoksen torjuminen, Euroopan talouden tila, maahanmuutto.

Äänestäjiä luulisi kiinnostavan, minkä linjan unioni valitsee.