Hallituksen pääpuolueet ovat häviämässä kuntavaalit
Korona ja perussuomalaiset ovat kurittaneet Sdp:tä ja keskustaa. Vihreät on käpertynyt vasemmistolaiseksi ympäristöliikkeeksi.
Tuorein kannatusmittaus vahvistaa sunnuntain kuntavaalien ennakko-odotuksia. Kyselyn arvoa nostaa se, että osa vastanneista oli jo äänestänyt ennakkoon.
Yleisradion Taloustutkimukselta tilaaman kyselyn mukaan oppositiopuolue kokoomus säilyisi suurimpana kuntapuolueena. Kokoomusta äänestäisi 19,6 prosenttia vastanneista. Se riittäisi ykköspaikkaan, vaikka 2017 kuntavaaleissa puolueen kannatus oli 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi.
Puheenjohtaja Petteri Orpo voinee nukkua yönsä melko rauhallisesti siitä huolimatta, että puolueen kampanjointi ei ole ollut mikään menestystarina. Kokoomusta auttavat uskolliset äänestäjät, onnistunut ehdokasasettelu ja kilpailijoiden vaikeudet.
Perussuomalaiset saa suurvoiton. Vastanneista 18 prosenttia äänestäisi puoluetta. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on onnistunut yrityksessään vahvistaa vaalien yleispoliittista merkitystä.
Perussuomalaisten kuntapaukku tulee kahden vaalikauden viipeellä. Vuonna 2012 Timo Soinin johtaman puolueen kenttäkoneisto oli rakennusvaiheessa. Viime kuntavaaleihin valmistautumista häiritsivät perussuomalaisten osallistuminen pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitukseen ja puolueen sisäiset ristiriidat, jotka kärjistyivät kaksi kuukautta vaalien jälkeen avoimeksi hajaannukseksi.
Pääministeripuolue Sdp:n tunnelmat ovat apeat. Ylen mittauksen 17 prosentin kannatus merkitsisi 2,4 prosenttiyksikön tappiota.
Sdp:n kannatuksella on yhteys pääministeri Sanna Marinin suosioon. Pandemian alussa Marin oli erittäin pidetty. Tämä näkyi myös puolueen kannatuksessa, joka oli kuluvan vuoden alussa yli 20 prosenttia.
Kiistely koronarajoitusten purkamisesta on saattanut painaa Sdp:n suosiota. Puolue on leimautunut jarrumieheksi, joka suhtautuu penseästi yhteiskunnan avaamisen. Voimakkain arvostelu on Marinin lisäksi kohdistunut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun (sd).
Koronakeskeisyyden lisäksi Marinin vaikeudet ovat häirinneet Sdp:n kampanjointia. Pääministeri joutui selittelemään ehdotustaan kuntaveron muuttamisesta progressiiviseksi. Lisäksi Marinin ateriaedun selvittely julkisuudessa on hidastanut puolueen vaalivankkureiden vauhtia.
Toinen päähallituspuolue keskusta on tekemässä historiallisen surkean tuloksen. Kannatus on putoamassa 13 prosenttiin. Se tarkoittaisi 4,5 prosenttiyksikön tappiota ja satojen valtuustopaikkojen menetystä, josta eniten hyötynee perussuomalaiset.
Puheenjohtaja Annika Saarikon ainoa ilonaihe saattaa sunnuntaina olla se, että keskustan kannatus ei ole laskenut 2019 eduskuntavaaleista, jolloin se sai 13,8 prosenttia äänistä. Se on keskustan itsenäisyyden ajan kehnoin eduskuntavaalitulos.
Vihreät on hallituspuolue, jota uhkaa vaalitappio. Taloustutkimuksen mukaan vihreiden kannatus jäisi 10,9 prosenttiin. Se on 1,6 prosenttiyksikköä huonompi kuin edellisvaalien tulos 2017.
Puheenjohtaja Maria Ohisalo on vienyt puoluettaan vasemmalle. Linjantarkistus ja poikkeuksellisen ympäristökeskeinen kampanja ovat voineet häätää kannattajia nukkuviin tai muiden puolueiden riveihin. Vihreitä askarruttaa tietoisuus siitä, että puolueen kannattajat eivät ole kaikkein innokkaimpia äänestäjiä.
Puheenjohtaja Li Andersson (vas) on suosittu poliitikko, mutta se ei näy vasemmistoliiton kannatuksessa, joka on sahannut 8–9 prosentissa. Nyt lukema oli 8,5.
Vasemmistoliiton kannattajat ovat uskollisia äänestäjiä. Heille puolue on usein osa henkilökohtaista identiteettiä.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin johtama ruotsalainen kansanpuolue tehnee vakiotuloksen. Viiden prosentin kannatus olisi iloinen yllätys, mutta tulos alkanee nelosella. Taloustutkimuksen mittauksessa Rkp:n äänestäjiksi tunnustautui 4,8 prosenttia kantansa ilmoittaneista.
Kristillisdemokraattien kannatus oli 3,6 prosenttia. Liike nyt sai mittauksessa tuekseen 2,1 prosenttia vastanneista.
Kuntavaalien yksi kysymysmerkki on vaalipäivän äänestysinto. Huhtikuulta siirretyt vaalit pidetään kesäsunnuntaina, jolloin osa äänioikeutetuista on muualla kuin kotikunnassaan.
Tiistaina päättynyt ennakkoäänestys oli suosittu. Äänestysprosentti oli 32,9. Se saattaa tarkoittaa sitä, että yli puolet äänioikeuden käyttäjistä on jo äänestänyt. Viime vaalien äänestysprosentti oli 58,9.
Vilkasta ennakkoäänestystä on selitetty pidennetyllä äänestysajalla ja sillä, että vaalipäivä on kesäsunnuntai.
Juttuun korjattu klo 23.19 keskustan 2019 eduskuntavaalien ääniosuudeksi 13,8 prosenttia.