Haavisto lopetti politiikan kuurupiilon – ulkoministerin Nato-lausunto piristää vaalikamppailua
Nyt ehdokkaat voivat puntaroida vaalikojuilla vapaasti, voisiko Suomi liittyä Natoon ilman Ruotsia.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) veti sormensa pois padosta, joka on estänyt avoimen keskustelun Suomen liittymisestä Natoon ilman Ruotsia.
Yleisradion haastattelussa 24. tammikuuta Haavisto korosti, että Suomen ja Ruotsin samanaikainen liittyminen ”on ehdottomasti ykkösvaihtoehto”. Silti pitää varautua etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja.
”Täytyy tietysti arvioida nyt tilannetta, onko tapahtunut jotain sellaista, joka sitten pidemmällä aikavälillä estäisi Ruotsin hankkeen etenemistä.” Haaviston mielestä sitä on liian aikaista arvioida.
Ulkoministerin kannanotto on merkittävä riippumatta siitä, oliko avaus harkittu vai lipsahdus. Se vahvistaa Haaviston roolia ja piristää vaalikamppailua.
Suomen poliittinen johto on toistanut jatkuvasti, että Suomi ja Ruotsi menevät sotilasliittoon samalla ovenavauksella. Se on Suomen tavoite, jota myös Yhdysvallat tukee.
Nato-keskustelussa on ollut häivähdyksiä YYA-ajasta. Ajoittain osa mediasta ja tutkijoista on kirjoittanut ja puhunut itsensä hallituksen sisälle arvioidessaan Suomen tavoitteita tyyliin, että menemme Natoon yhdessä Ruotsin kanssa.
Hallituspiireissä Haaviston avautumista on sätitty hartaasti. Ulkoministeri rikkoi yhtenäisyyden muurin ja vaaransi Suomen ja Ruotsin yrityksen. Ensimmäinen tukija löytyikin oppositiosta.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) puolusti Haavistoa. Hänen mielestään on väärä johtopäätös, ”että tosiasioiden sanominen tekisi epätoivottavat skenaariot todennäköisimmiksi”.
Halla-ahon mielestä Haaviston pohdiskelu ei ollut kovinkaan dramaattista. Hän muistutti, että Suomen hakemusta ”ei ehdollistettu sille, että Ruotsinkin täytyy hakea jäsenyyttä”. Samaa mieltä oli ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak.
”Sitä ovea (liittymistä ilman Ruotsia) ei ole koskaan suljettu. Sitä vain ei ole sanottu ääneen”, Salonius-Pasternak sanoi Helsingin Sanomille.
On se sanottu ennenkin. Ylen pääministerin haastattelutunnilla viime lokakuussa. Pääministeri Sanna Marin (sd) korosti epäsuorasti, että Suomi voi liittoutua ilman Ruotsiakin.
”Voin sanoa, että ei mitään sellaista kassakaappisopimusta ainakaan minun tietääkseni ole olemassa”, Marin sanoi.
Sen Halla-aho jätti sanomatta, että Haavisto vei perussuomalaisilta tikkarin suusta. Persujen lisäksi myös muiden puolueiden ehdokkaat vapautuvat keskusteluun.
Eduskuntavaaleihin valmistautuvat poliitikot ovat olleet suu supussa. Hallitus on pitänyt rivinsä järjestyksessä. Kokoomuslaiset puolestaan tottelevat presidentti Sauli Niinistöä.
Keskustelun avautuminen on helpotus useimmille puolueille ja ehdokkaille. Nyt vaalikojuilla voi puntaroida eri vaihtoehtoja, eikä äänestäjille tarvitse esittää papukaijaa, joka hokee hallituksen virallisia kannanottoja.
Haaviston pohdiskelu ei horjuta hänen asemaansa. Presidentin, hallituksen ja ulkoministerin julkinen riitely ulkopolitiikasta Nato-prosessin keskellä kaksi kuukautta ennen vaaleja olisi katastrofi.
Presidentti Niinistö joutui torstaina Ylen haastattelussa ottamaan kantaa Haaviston lausuntoon. Hänen mielestään ulkoministeri teoretisoi.
Niinistö kertoi ymmärtäneensä, mitä Haavisto tarkoitti. Hän varoi jatkamasta keskustelua, koska ylimääräiset liikkeet voisivat johtaa arvaamattomiin liikkeisiin.
Politiikka on myös teatteria. Oliko Haaviston lausunto lipsahdus, oma harkittu ”irtiotto” vai sittenkin valtiojohdon yhteinen suunnitelma? Presidentti Juho Kusti Paasikiven mukaan ”tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku”.