Eurovaaleissa testataan ehdokkaat ja gallupit

Euroopan parlamentin vaaleihin on aikaa reilu kuukausi. Suomessa kesäkuun 9. pidettävien vaalien ehdokasasettelu päättyi tänään tiistaina. Vappuna puhuvat viralliset ehdokkaat.

Vaalit poikkeavat selvästi eduskuntavaaleista, joissa maa on jaettu 13 vaalipiiriin. Koko Suomi on samaa vaalipiiriä. Ihmisillä on mahdollisuus äänestää nyt ehdokkaita, jotka eduskuntavaaleissa ovat olleet äänestäjän ulottumattomissa.

Ennakkoasetelmat ovat mielenkiintoiset. Suuri kysymys on, jatkuuko eduskuntavaaleissa menestyneen oikeiston voittokulku? Sitä on vaikea ennustaa.

Varmaa on, että suomalaismeppien joukko muuttuu merkittävästi. Puolet nykyisistä europarlamentaarikoista ei ole ehdolla.

Jos Helsingin Sanomien tuorein Verianilta tilattu puolueiden kannatusmittaus purettaisiin 15 meppipaikaksi, muutokset olisivat dramaattisia.

Yksinkertainen laskutoimitus, jossa ei ole otettu huomioon vaaliliittoja, tarjoaa lisää paikkoja suurille. Pienille puolueille jäisi luu kouraan.

HS:n kyselyn ykkönen sosiaalidemokraatit saisi neljä paikkaa. Sdp:lla on nyt kaksi meppiä. Kokoomus kasvattaisi paikkamääränsä kolmesta neljään ja perussuomalaiset kahdesta kolmeen.

Keskusta pitäisi täpärästi kaksi paikkaansa. Vasemmistoliittokin pysyisi Euroopan parlamentissa.

Vihreät menettäisi kolmesta mepistään kaksi. Niistä toinen on niin sanottu Brexit-paikka, jonka Suomi sai Ison-Britannian lähdettyä Euroopan unionista.

Ruotsalainen kansapuolue menettäisi ainoan paikkansa. Ilman edustusta jäisivät Rkp:n lisäksi kristillisdemokraatit ja Liike nyt.

Laskelma on kolpakkostrateginen harjoitus. Vaalitulos on varmasti toisenlainen.

Selityksiä on monta. Kannatusmittauksen tulokset muuttuvat, kun vastaajilta kysytään eduskuntavaalien asemesta, mitä puoluetta he aikovat äänestää kesäkuussa.

Vaalit eivät ole toistensa kopioita. Tämä tuli selvästi esiin vuonna 2019, jolloin eduskunta- ja eurovaalit pidettiin runsaan kuukauden välein. Kansanedustajat valittiin huhtikuussa ja mepit toukokuussa.

Kokoomus ja vihreät menestyivät eurovaaleissa selvästi paremmin kuin eduskuntavaaleissa. Vihreiden ääniosuus oli huimat 4,5 ja kokoomuksen 3,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin eduskuntavaaleissa.

Sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset pärjäsivät kehnosti, kun tulosta verrataan eduskuntavaalikannatukseen. Sdp:n lasku oli 3,1 ja perussuomalaisten 3,7 prosenttiyksikköä.

Keskustan ja vasemmistoliiton suosio vaihteli vähiten. Kummankin ääniosuuksien muutos oli pieni, keskustan vain 0,3 prosenttiyksikköä.

Vaalitulokseen vaikuttaa merkittävästi äänestysvilkkaus. Viime eurovaaleissa se oli vain 42,7 prosenttia. Se on vähän, jos sitä vertaa esimerkiksi tammikuun presidentinvaalien ensimmäisen äänestyksen 75 prosenttiin tai viime vuoden eduskuntavaalien 72 prosenttiin.

Rkp on perinteisesti saanut äänestäjänsä liikkeelle. HS:n gallupin 3,8 prosenttia voi hyvinkin olla eurovaleissa selvästi enemmän. Paikkaan tarvitaan noin kuuden prosentin äänipotti.

Kristillisdemokraattien ja Liike Nyt:n vaaliliitolla on mahdollisuus menestyä. Puolueiden yhteiskannatus saattaa hyvinkin riittää paikkaan.

Ehdokkaat tekevät vaalin. Tälläkin kertaa puolueiden listoilla on tunnettuja politiikan raskassarjalaisia.

Mepiksi on pyrkimässä yksi ministeri, kaksi puoluejohtajaa, tukku kansanedustajia, nykyisiä meppejä, entisiä ministereitä, entisiä puoluejohtajia, entisiä meppejä ja tulevaisuuden päättäjiä.

Suuri kysymys on, kuinka moni heistä on tosissaan menossa Brysseliin? Osa saattaa olla vain keräämässä puolueelleen ääniä.