Ensimmäinen kierros on kolmen kauppa – Rehn on keskisarjan yksinäinen

Sdp on tekemässä kolmannen peräkkäisen mahalaskun presidentinvaaleissa. Tälläkin kerralla ääniä valuu Haavistolle.

Profiilikuva
Heikki Vento on pitkäaikainen politiikan toimittaja.

Presidentinvaalien ensimmäisestä äänestyksestä on tulossa Alexander Stubbin (kok), Pekka Haaviston (vihr) ja Jussi Halla-ahon (ps) mittelö. Keskustan Olli Rehn on pitkällä takamatkalla.

Taktinen äänestäminen uhkaa muiden ehdokkaiden kannatusta, kun äänestäjät yrittävät saada toiseen vaaliin mieluisimman ehdokasparin ja katkaista yhden kuningastien.

Presidentinvaalien loppukiri jatkuu tiistai-iltana, kun ehdokkaat kohtaavat Helsingin Sanomien televisioitavassa tentissä. Keskiviikkona vuorossa on MTV:n studio ja torstaina Yleisradion suuri vaalikeskustelu.

Tenttien merkitystä latistaa se, että selvästi yli miljoonaa ihmistä on jo antanut äänensä. Jännitettävää ja mietittävää kuitenkin riittää. Tasainen vaali ratkeaa vasta sunnuntaina.

HS:n Verianilta tilaama kannatusmittaus pani presidenttiehdokkaat kolmeen kastiin. Toiselle kierrokselle valikoitunee kaksi mittauksen kärkikolmikosta. Stubbin 22 prosentin, Haaviston 20 ja Halla-ahon 18 prosentin kannatusluvut olivat tutkimuksen virhemarginaalin sisällä.

Keskisarjan yksinäinen on keskustan Olli Rehn, jonka suosio oli noussut 12 prosenttiin. Li Anderssonin (vas), Jutta Urpilaisen (sd), Mika Aaltolan (sit), Sari Essayahin (kd) ja Harry Harkimon (liik) kannatus jäi kuuteen prosenttiin tai sen alle.

Jos tarkoituksena on estää jonkun lopullinen valinta, silloin on mietittävä, kuka voisi kaataa tämän toisella kierroksella. Stubb, Haavisto ja Halla-aho kilpailevat ankarasti kahdesta jatkopaikasta.

HS:n mittauksen tulos oli karvas pettymys erityisesti Rehnille ja Urpilaiselle. Rehnin kannatus on juuttunut lähelle keskustan lukuja. Urpilainen puolestaan on kaukana sosiaalidemokraattien suosiosta.

Sdp on tekemässä kolmannen peräkkäisen mahalaskun presidentinvaaleissa. Tälläkin kerralla ääniä valuu Haavistolle.

Sosiaalisessa mediassa Rehnin avuksi oli otettu Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilta tilaama selvitys. Siinä kysyttiin, ketä ehdokasta vastaajat eivät voisi missään tilanteessa äänestää presidentiksi.

Vähiten mainintoja sai Rehn, yhdeksän prosenttia. Ylivoimainen inhokki oli Halla-aho, jota 46 prosenttia vastaajista ei äänestäisi missään tapauksessa.

Kyselyn mukaan 15 prosenttia ei äänestäisi missään tapauksessa Stubbia. Haaviston vastaava luku oli 24.

Taktisessa äänestämisessä on kyse myös politiikan pelistä. Ehdokkaiden kannattajat yrittävät vaikuttaa äänestäjien käyttäytymiseen.

Rehnin tukijat rakensivat asetelman, että vaaleissa tärkeintä kannatuksen sijaan on vastustaa jotain. Samalla korostettiin, että Rehn pärjäisi toisella kierroksella hyvin kaikkia muita vastaan.

HS:n gallup silppusi nämä pohdiskelut. Jos taktista äänestämistä tapahtuu, siitä hyötyvät kärkiehdokkaat.

Haavistolla on ollut tukenaan paljon sosiaalidemokraattien kannattajia. Heistä suuri osa ei usko Urpilaiseen tai haluaa varmistaa, että Stubb ja Halla-aho eivät livahda keskenään toiseen vaaliin.

Halla-ahon kannatus on ollut nousussa. Perussuomalaiset ovat perinteisesti pärjänneet mainiosti vaalipäivänä.

Kärkikolmikon hyytyminen edellyttää sitä, että ainakin yksi epäonnistuu televisiotenteissä. Sen lisäksi takamatkalla olevien pitäisi saada uutta puhtia raviinsa.

Taktikointi on usein nollasummapeliä, koska äänestäjät taktikoivat ristiin. Vaaleissa ratkaisevaa on suosio. Miinusääniä ei ole.