Demarit uhkuvat taistelutahtoa, mutta etumatkan hupeneminen aiheuttaa hermostusta
Politiikan yksi nyrkkisääntö kuuluu, että vaaleissa oppositio on haastaja ja hallituksessa istuvia puolueita haastetaan.
Sdp yrittää kuitenkin tänä keväänä romuttaa perinteisen marssijärjestyksen. Demarien kampanja-avaukseen jätkäsaarelaiseen satamahotelliin marssi puolue, joka on oman käsityksensä mukaan joutunut viime aikoina jatkuvasti puolustuskannalle.
”Meitä on haastettu, vastustajat ovat vääristelleet kantojamme, mutta me emme anna periksi. Mitä enemmän meitä haastetaan, sitä vahvempia me yhdessä olemme”, sijaisjohtaja Sanna Marin nostatti runsaslukuisen ehdokas- ja vaalityöntekijäjoukon tunnelmaa.
Ulospäin demariväki uhkuu taistelutahtoa, mutta pinnan alla kuplii. Sdp:n ykköspaikka ei näytä vaaleissa enää lainkaan niin todennäköiseltä kuin vielä syksyllä.
Lokakuussa puolueen kaula gallupien kakkoseen, kokoomukseen, oli Ylen mittauksessa lähes neljä prosenttiyksikköä. Siitä kannatus on tullut alas niin, että kahden suurimman puolueen ero oli supistunut tammikuussa enää vajaaseen kahteen prosenttiyksikköön.
Demarien paineita lisää tieto siitä, että tappio kokoomukselle voisi samalla johtaa toiseen peräkkäiseen oppositiokauteen. Kokoomuksessa on sekä johdossa että kentällä paljon haluja jatkaa seuraavatkin neljä vuotta yhteistyötä Juha Sipilän keskustan kanssa. Jos Petteri Orpo pääsee muodostamaan hallitusta, hänellä on suuri houkutus yrittää ensin porvarihallitusta, jos vain keskustan kannatus antaa myöten.
Sdp:n alamäki alkoi jo ennen kuin puheenjohtaja Antti Rinne joutui sairauslomalle, joten kaikkia vastoinkäymisiä ei voi laittaa sen piikkiin. Rinteen tilanne sotkee kuitenkin puolueen kampanjointia juuri silloin, kun äänestäjät alkavat tosissaan miettiä, mistä löytyy vaaleissa se voittaja, jonka vankkureihin kannattaisi hypätä.
Sijaisjärjestelyt mutkistuivat pari päivää sitten entisestään, kun myös yksi Rinteen tuuraajaksi ajateltu varapuheenjohtaja, Maarit Feldt-Ranta, joutui sivuun mahasyövän uusiuduttua. Tieto Feldt-Rannan sairaudesta oli puoluetovereille järkytys, joka tosin voi myös hieman hillitä muiden puolueiden hyökkäyksiä Sdp:tä kohtaan.
Marin onkin saanut nopeasti tuntuman kampanjoinnin nurjaan puoleen. Kilpailijat ovat etsineet viime viikkoina suurennuslasilla painotuseroja Rinteen ja Marinin väliltä.
Monet ovat jo olleet löytävinään esimerkkejä, jotka osoittavat, että Sdp:n linja ei ole kaikissa asioissa selvä. Marin on pantu julkisuudessa tiukoille muun muassa polttomoottoriautojen vähentämistä ja hävittäjähankintoja koskevista puheistaan. Varsinkaan kokoomuksessa ei jätetä nyt käyttämättä yhtään tilaisuutta korostaa sijaisjohtajan punavihreyttä.
Demarien ex-puoluesihteeri, Sdp:stä Hjallis Harkimon Liike Nytiin loikannut Mikael Jungner neuvoikin kampanjastartin alla entisiä puoluetovereitaan keskittymään perinteisiin vahvuuksiinsa.
”Jos olisin demari, unohtaisin nuo 1) hävittäjät, 2) hakkuut ja 3) autokiellot. Puhuisin sen sijaan a) koulutuksen ylösajosta, b) aktiivimallin purkamisesta, c) ihmisen kokoisesta sotesta sekä tietysti d) välittämisestä, luonnon ja ihmisen.”
Kampanja-avauksessa puoluejohdon työnjako oli tarkkaan mietitty. Varapuheenjohtaja Ville Skinnari puhui työstä ja kasvusta, puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero koulutuksesta ja perheistä ja Marin itse ympäristöstä. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin tehtäväksi oli annettu hallituksen haukkuminen.
Lindtman maalasi puheessaan kuvan kauhukabinetista, joka kurittaa työttömiä, pitää naisten oikeuksia pelinappuloina ja asettaa ”apteekkarien, suurmetsänomistajien, sijoittajien ja miljoonaperijöiden” tarpeet koko kansan etujen edelle.
Näyttää siltä, että pelkkä haastetun rooli ei demareille sittenkään kelpaa.