Aluevaalit tulevat: Keskustan ja vihreiden vaikeudet enteilevät hallitukselle yhä lisää ongelmia
Veikkaukset tammikuun aluevaalien tuloksesta saivat tänään hieman aikaisempaa tukevamman pohjan, kun Yleisradio julkaisi ensimmäisen mielipidekyselynsä, jossa äänestäjiltä oli tiedusteltu nimenomaan aluevaaleja koskevia äänestysaikeita.
Listan kärki ei sinänsä ollut yllätys. Kokoomus on edelleen 21,8 prosentin kannatuksella ykkösenä, aivan niin kuin joulukuisessa eduskuntavaalien äänestyskäyttäytymistä mitanneessa gallupissakin. Sdp (nyt 2.) ja perussuomalaiset (3.) ovat vaihtaneet paikkaa, mutta niidenkin kohdalla kannatuksen muutos mahtuu virhemarginaaliin.
Kun vaaleihin on enää vajaa kuukausi, kokoomuksen ykkössija vaikuttaa yhä todennäköisemmältä. Puolue on pystynyt hyödyntämään kesän hyvin sujuneiden kuntavaalien tuoman nosteen. Se onnistui syksyllä hyvin ehdokashankinnassa ja sai vaaliliittojen avulla kokoon täydet listat. Juuri nyt kykypuolueen kentällä näyttäisi olevan silminnähden positiivinen pöhinä.
Kokoomuksen arvellaan myös hyötyvän siitä, että kyselyjen mukaan aluevaalien äänestysprosentti on jäämässä melko alhaiseksi. Kokoomuslaiset käyvät perinteisesti äänestämässä tunnollisemmin kuin muun muassa demarit ja perussuomalaiset.
Myös Sdp:n valmistautuminen vaaleihin on sujunut olosuhteisiin – eli tässä tapauksessa hallitusvastuuseen – nähden hyvin. Puolue sai värvättyä listoilleen jopa muutaman ehdokkaan enemmän kuin kokoomus, mutta luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Sdp ei ole joutunut samalla tavalla jättämään paikkoja vaaliliittokumppaneille. Demarien listoilla on myös paljon hoitoalan väkeä, joka lienee tällä kertaa erityisen motivoitunutta vaalityöhön.
Keskusta on ilmoittanut tavoitteekseen ykkössijan enemmistössä uusista hyvinvointialueista. Tavoite on kova ja edellyttää, että puolue saa äänestäjänsä liikkeelle paremmin kuin muutamissa viimeaikaisissa vaaleissa.
Ylen tuoreessa mittauksessa keskustalle mitattiin hieman yli viidentoista prosentin kannatus, mikä on selvästi suurempi kuin eduskuntavaaligallupeissa, joissa myös kepulaisia vierastava Helsinki on mukana. Lukema ei kuitenkaan ole välttämättä niin hyvä kuin näyttää, sillä kesän kuntavaaleissa keskusta sai Helsingin ulkopuolella lähes 17 prosenttia äänistä. Niihin nähden puolue on siis näillä näkymin ottamassa reippaasti takapakkia.
Jos keskusta ei onnistu saamaan kunnon otetta edes sen itsensä haluamasta maakuntahallinnosta, Sanna Marinin (sd) hallitukselle voi olla luvassa entistäkin vaikeammat ajat, kun valtiovarainministeripuolueen jo useita minikriisejä poikinut kannatuspanikki vain kasvaa.
Eikä hallituksen murheita yhtään kevennä myöskään vihreiden umpisurkea tilanne. Puolueessa ei alun perinkään odotettu aluevaaleista paljon, sillä Helsingin puuttuminen vie jo lähtötelineissä vihreiltä noin joka neljännen äänestäjän. Taloustutkimuksen tuore mittaus enteilee kuitenkin heille sellaista pohjanoteerausta, jota edes pelkkä Helsingin miinustaminen ei selitä.
Vihreät pelasivat syksyllä pientä uhkapeliä, kun he valitsivat puheenjohtaja Maria Ohisalon perhevapaasijaiseksi Iiris Suomelan eikä varapuheenjohtajavaalissa äänivyöryn saanutta Atte Harjannetta. Valintaa perusteltiin tuolloin sillä, että tamperelainen Suomela on aluevaaleissa itse ehdolla, toisin kuin helsinkiläinen Harjanne. Uusimpien kannatuslukujen valossa näyttää kuitenkin vahvasti, että ainakaan toiveet vihreiden kannatuspohjan laajenemisesta eivät Suomelan johdolla toteudu.