Gallupit eivät kerro voittajaa – vaalipiirien viimeiset paikat voivat ratkaista koko vaalituloksen
Taktinen äänestäminen on hankalaa. Asetelma ei ole niin yksinkertainen kuin Sdp antaa ymmärtää.
Sunnuntaina ratkeavat eduskuntavaalit ovat erittäin jännittävät. Kolme puoluetta taistelee suurimman ryhmän asemasta. Panoksena on seuraavan hallituksen pääministerin tehtävä, jota tavoittelevat puheenjohtajat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok) ja Riikka Purra (ps).
Mielipidemittausten mukaan sosiaalidemokraatit, kokoomus ja perussuomalaiset ovat käytännössä tasoissa.
Kokoomuksen johto on pitänyt, mutta etumatka on sekä Helsingin Sanomien että Yleisradion tilaamissa mittauksissa kutistunut niin paljon, että kärkikolmikko on virhemarginaalien sisällä. HS:n tutkimuksen teki Kantar Public ja Ylen Taloustutkimus.
Kummassakin mittauksessa kokoomusta kannatti 19,8 prosenttia vastanneista. Perussuomalaisille Ylen kysely antoi lukeman 19,5 ja HS:n tiedustelu 19,2 prosenttia. Sdp:n vastaavat luvut olivat 18,7 ja 19,2 prosenttia.
Kamppailu on niin tasainen, että välttämättä suurimman äänipotin keräävä puolue ei saa eniten edustajapaikkoja. Tämä on mahdollista, koska maa on jaettu vaalipiireihin. Valtapelin kannalta ratkaisevaa on kansanedustajien määrä.
Näissä vaaleissa taktisesta äänestämisestä on puhuttu vilkkaasti. Sosiaalidemokraatit ovat korostaneet, että vain Sdp:tä äänestämällä on mahdollista estää porvarihallituksen nousu valtaan.
Sdp:n perussuomalaisilla ja kokoomuksella pelottelu on ärsyttänyt erityisesti vihreitä. Puolueessa pelätään omien kannattajien siirtymistä sosiaalidemokraattien äänestäjiksi. Pelko on muuttumassa todeksi vihreiden vahvoissa vaalipiireissä Helsingissä ja Uudellamaalla.
Asetelma ei ole niin yksinkertainen kuin Sdp antaa ymmärtää.
Taktisesti voi äänestää monella tavalla. Äänestäjän on ratkaistava, onko ensisijaista estää vastustajan nousu vai varmistaa oman suosikin menestys. Valinta vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen.
Jos äänestäjä pitää ensisijaisena jonkun puolueen tukemista, silloin valinta on helppo.
Tilanne muuttuu mutkikkaaksi, jos tarkoituksena on estää inhokin menestys. Silloin äänestyspäätökseen vaikuttaa vaalipiirin sisäinen tilanne.
Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin. Vaalipiirien viimeiset paikat saattavat ratkaista koko vaalituloksen.
Taktisesti äänestävän on tiedettävä, mikä puolue on vaarassa menettää paikan, tai mikä puolue on saamassa lisäpaikan. Näitä voi selvitellä tutustumalla viime vaalien tulokseen, alueellisiin kannatusmittauksiin ja ehdokasasetteluun.
Taktinen äänestäminen ei ole uusi ilmiö vaaleissa. Esimerkiksi vaaliliitossa oleva puolue pyrkii keskittämään äänet yhdelle ehdokkaalleen, jotta liiton toisen osapuolen ehdokas ei pääsisi läpi. Näissä vaaleissa tällainen kamppailu käydään Helsingissä keskustan, kristillisdemokraattien ja korjausliikkeen liittouman sisällä.
Presidentinvaaleissakin on mahdollista taktikoida. Ensimmäisessä äänestyksessä voi tukea omaa suosikkiaan tai pyrkiä taktisella äänellä estämään epämieluisan ehdokkaan pääsy toiseen äänestykseen.
Mielipidekyselyt eivät tiedä vaalien voittajaa. Häviäjät ovat jo selvillä. Keskusta ja vihreät saanevat kumpikin tuntuvan selkäsaunan.
Keskusta sai 2019 vaaleissa 13,8 prosenttia äänistä. Sekä Ylen että HS:n mittauksissa keskustan kannatus oli yli kaksi prosenttiyksikköä viime vaalien tuloksen alapuolella. Ylen luku oli 10,7 ja HS:n 11,4 prosenttia.
Suosion jyrkästä alamäestä huolimatta keskusta saattaa niukasti välttää puoleen kannatuksen puolittumisen kahdessa vaalikaudessa. Vuoden 2015 vaaleissa se sai 21,1 prosenttia äänistä. Kipuraja on 10,55 prosenttia.
Vihreät keräsi viime vaaleissa 11,5 prosenttia äänistä. Nyt on tulossa tuntuva tappio. Kahdessa viimeisimmässä mittauksessa puolueen suosio on ollut yhdeksän prosenttia tai vähemmän.
Jos kyselyt muuttuvat keskustan ja vihreiden kohdalla vaalituloksiksi, ne aiheuttavat mahtavat jälkiselvittelyt puolueissa.
Puheenjohtajat Annika Saarikko (kesk) ja Maria Ohisalo (vihr) joutuvat miettimään mahdollisuuksiaan jatkaa puolueen johdossa. Puheenjohtajien lisäksi puoluesihteerit on usein pantu lahtipenkkiin vaalitappion jälkeen.