Eduskuntavaalien loppusuora avautui: Antti Rinteen kompurointi päästi kokoomuksen ja persut iskuetäisyydelle
Eduskuntavaalien alustunnelma sähköistyi hetkessä, kun Alma Median lehdet ja Helsingin Sanomat julkaisivat omat viime hetken gallupinsa.
Molempien viesti oli sama: gallupykkösellä Sdp:llä piiputtaa, keskusta ja kokoomuskaan eivät näytä saavan kirivaihdetta päälle, mutta perussuomalaisten tolppa – tällä kertaa ilman hilloa – kohoaa sitä korkeammalle mitä lähemmäs vaalipäivää tullaan.
Varsinkin Helsingin Sanomien tutkimus on mielenkiintoinen, sillä se on tehty aivan viime päivinä, 3.-7. huhtikuuta, ja kuvaa siis jo ennakkoäänestyksen aikaista tilannetta. Alman kyselyssä viimeiset haastattelut tehtiin samana päivän kuin ennakkoäänestys alkoi.
Kyselyjen erilaiset ajankohdat voivat selittää ainakin osaksi, miksi perussuomalaisten kannatus oli Kantar TNS:n tekemässä HS-gallupissa selvästi korkeampi (15,0 %) kuin Tietoykköstä käyttävällä Almalla (13,4). Kaikista puolueista juuri perussuomalaisilla on luultavasti kaikkein suurin epävarmojen äänestäjien potentiaali. Neljä vuotta sitten tämä joukko aktivoitui vasta aivan viime hetkellä ja nosti perussuomalaiset lopulta vaalipäivän äänissä ykköseksi.
Nukkuvien äänestäjien heräämiseen viittaavat myös ne HS-gallupin taustatiedot, jonka mukaan perussuomalaisten kannatuksen nousu ei tule niinkään muilta puolueilta kuin siitä joukosta, joka ei ole aikaisemmin kertonut kantaansa.
Perussuomalaisten nousua voi pitää jopa jossain määrin yllättävänä sitä taustaa vasten, että maahanmuutto ei ole sittenkään noussut vaaleissa aivan ykkösteemojen joukkoon kenties Oulun seutua lukuun ottamatta.
Jussi Halla-aho ja kumppanit ovat kuitenkin onnistuneet erottumaan muista ilmastoasioissa ja houkuttelemaan puolelleen niitä äänestäjiä, joiden mielestä Suomen ei välttämättä tarvitse näyttää koko maailmalle esimerkkiä.
Perussuomalaiset ovat myös puolueista se, joka osaa ylivoimaisesti taitavimmin liikkua totuudenjälkeisen ajan vaihtoehtoisten faktojen maailmassa. Hyvä esimerkki oli Yleisradion viimeviikkoinen ilmastotentti. Siellä perussuomalaisten ”työmies” Matti Putkonen esitti turvetuotannon työllisyysvaikutuksista täysin tuulesta temmattuja faktoja, joiden suuruusluokkakin meni metsään.
Jostain kumman syystä ilmastokeskustelu ei sen sijaan ole auttanut lainkaan sen varsinaisesti aloittaneita vihreitä. Viimeistään nyt on käynyt selväksi, että statistiksi vaalikeskusteluissa jääneestä Pekka Haavistosta ei tullut sellaista sateentekijää kuin hänestä odotettiin ja syksyllä hetken aikaa näytti.
Vaalinaluspäivien seuratuin henkilö on kuitenkin Antti Rinne. Sdp:n kannatuksen alamäki alkoi suurin piirtein samalla hetkellä kuin Rinteen sairausloma päättyi.
Takeltelu vaalitenteissä ja soutaminen ja huopaaminen asiakysymyksissä on ollut välillä jopa vaivaannuttavampaa kuin neljä vuotta sitten, jolloin epäonnistuminen tenteissä pantiin pitkälle sen piikkiin, että Rinne oli vielä tuore puheenjohtaja. Eikä Rinteen tilannetta ole ainakaan helpottanut, että media on pannut hänet selvästi tiukemmalle kuin neljän vuoden takaisen gallupykkösen Juha Sipilän (kesk) aikoinaan.
Nyt keskustan kannatus on jämähtänyt neljäntoista prosentin pintaan, eikä edes Sipilän junailema hallituksen hajotus ole auttanut puoluetta toivotulla tavalla. Kannatustaan jonkin verran menettänyt kokoomuskin kärsii yhä taannoisesta hoitajamitoitussekoilusta, mutta näyttää silti selviävän hallituskaudesta paljon keskustaa pienemmin vaurioin.
Ykköspaikkakin on teoriassa vielä kokoomukselle mahdollinen, mutta se lienee enemmän kiinni Rinteestä kuin itsestä. Jos Sdp:n puheenjohtaja onnistuu selvittämään viimeiset tv-tentit ilman pahempia sammakoita, Sdp:n etumatkaa voi olla vaikea tavoittaa.