Yliopistoon kieliä opiskelemaan ilman kielitaitoa
Kielitaitoisen työvoiman puute näkyy suomalaisyrityksissä ja EU-tehtävissä, saksan kielen professori sanoo.
2
MIN
Kevään 2026 yhteishaussa saksaa, ranskaa ja venäjää voi pyrkiä opiskelemaan, vaikka ei olisi opiskellut näitä kieliä aiemmin koulussa lainkaan. Tämä on mahdollista eri kielten tapauksissa Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoissa. Pyrkiä voi edelleen myös perinteistä, kouluopinnot huomioivaa väylää pitkin. Muutos johtuu koulujen kieltenopetuksen pitkään jatkuneesta yksipuolistumisesta. Mikä sen aiheuttaa, Helsingin yliopiston saksan kielen professori Leena Kolehmainen?
”Kielten opetus on vähentynyt jo 30 vuoden ajan. Keskeinen syy on, ettei vieraiden kielten opetukseen ole kansallisen tason strategiaa, vaan kukin kunta päättää siitä itse. 1990-luvulla kieliohjelma velvoitti pienetkin kunnat järjestämään opetusta viidessä A1-kielessä. Velvoitteen purkamisen myötä tarjonta rajoittuu monissa paikoissa englantiin.
Myös päätös laittaa kielet 8. luokalla samaan valinnaisaineiden koriin taitoaineiden kanssa on vähentänyt kielten opiskelua. Nyt vain viidennes perusopetuksen päättävistä on opiskellut kotimaisten kielten lisäksi muutakin kuin englantia.”
