Kuinka kauan jatkuu hyvä revontulikausi?

Viime vuosi 2025 oli revontulibongarin juhlaa. Samoin edellisvuosi. Toukokuussa 2024 nähtiin revontulia Meksikoa, Floridaa ja Kanariansaaria myöten.

Näin eteläiset revontulet selittyvät Auringon sykleillä, kertoo Emilia Kilpua, avaruusfysiikan professori Helsingin yliopistosta. Auringon aktiivisuus vaihtelee noin yhdentoista vuoden jaksoissa.

Edellisen kerran Auringon aktiivisuus oli minimissään vuosina 2019–2020. Sen jälkeen se alkoi lisääntyä ja saavutti huippunsa vuonna 2024.

Aktiivisuuden huippuaikoina Auringossa tapahtuu paljon suuria plasmapurkauksia, niin sanottuja aurinkomyrskyjä. Maahan o­suessaan ne voivat aiheuttaa voimakkaita häiriöitä Maata ympäröivässä magneettikehässä, jossa kulkee voimakkaita sähkövirtoja.

Häiriöt kiihdyttävät sähköisesti varautuneita hiukkasia ovaalinmuotoisilla alueilla Maan napojen ympärillä. Kun varautuneet hiukkaset iskeytyvät yläilmakehään, ne törmäävät happiatomeihin sekä typpimolekyyleihin ja virittävät niitä. Silloin elektroni atomissa siirtyy ylemmälle energiatasolle. Tämän tilan purkautuminen näkyy revontulivalona, Kilpua selittää.

Revontulien väri riippuu siitä, mihin atomeihin hiukkaset törmäävät, millä korkeudella ja mikä on törmäävän varatun hiukkasen energia.

Mitä voimakkaampi magnetosfäärin häiriö on, sitä lähemmäs päiväntasaajaa revontuliovaali laajenee.

Lapissa näkyy revontulia silloinkin, kun häiriö on pieni.

Alkanut vuosi on vielä hyvää aikaa tähyillä taivaalle, etelässäkin.

”Ennusteiden mukaan auringon aktiivisuus pysyy korkeana ainakin vuoden 2026”, Kilpua sanoo.

Aktiivisuus saavuttaisi minimin ennusteiden mukaan noin vuonna 2030.

”Minimiä kohti mentäessä voimakkaiden avaruusmyrskyjen määrä vähenee, mutta nopeita ja voimakkaita purkauk­sia voi tapahtua lähes koko laskevan vaiheen ajan.”