Toimeentulotukeen ideoitiin leikkauksia

Perustoimeentulotuen saajien määrä nousi viime vuonna, kun muista etuuksista leikattiin.

sosiaaliturva
Teksti
Robert Sundman
3 MIN

Hallitusohjelmassa linjattu toimeentulotuen kokonaisuudistus etenee tänä keväänä.

Uudistusta valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä julkaisi tammikuun alussa oman ehdotuksensa siitä, miten Petteri Orpon (kok) hallitus voisi säästää kaavailemansa 70 miljoonaa euroa tukimenoista. Hallitus haluaa ohjelmansa mukaan toteuttaa uudistuksen, joka muun ­muassa puolittaisi tukea tarvitsevien määrän, vähentäisi pitkäaikaista tukiriippuvuutta ja selkeyttäisi tuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana etuutena.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) mukaan hallitus päättää virkamiestyön pohjalta oman esityksensä sisällöstä lähiviikkoina. Esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan viimeistään syksyllä.

Toimeentulotuki on viimesijainen sosiaalihuoltoon kuuluva taloudellinen tuki, jonka tavoitteena on nimensä mukaisesti turvata välttämätön toimeentulo. Tuki koostuu Kelan maksamasta perustoimeentulotuesta sekä hyvinvointialueen maksamasta täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Perustoimeentulotuen tarkoituksena on kattaa välttämättömät menot, kuten asuminen ja ruokakustannukset. Täydentävää toimeentulotukea voidaan maksaa erityisiin tarpeisiin, kuten esimerkiksi pitkäaikaiseen sairauden hoitoon tai lasten harrastustoimintaan.

Toimeentulotuen perusosa on yksin asuvalle tänä vuonna 593 euroa kuukaudessa. Kela voi jo nykyisellään alentaa perusosaa 20–40 prosenttia, mikäli hakija esimerkiksi kieltäytyy ilman syytä työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta.

Työryhmä muun muassa esittää, että jatkossa leikkaukset voitaisiin toteuttaa entistä herkemmin. Lisäksi työryhmä esittää perusosan leikkaamista puoleen tapauksissa, joissa henkilöt eivät ole hakeneet ensin perusturvaetuutta, eli esimerkiksi työmarkkinatukea. Perusosaa voitaisiin leikata myös, jos ihminen ei kehotuksesta huolimatta ole ilmoittautunut kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi.

Työryhmä myös poistaisi toimeentulotuesta 150 euron suojaosan. Tällä hallituskaudella suojaosista on jo luovuttu työttömyys- ja asumistuissa. Suojaosa tarkoittaa määrää, jonka tuen saaja voi tienata ilman, että etuutta leikataan. Työryhmän mukaan jatkossa myös esimerkiksi veronpalautukset, vanhempien antamat avustukset ja erilaiset rahalahjat voitaisiin ottaa huomioon täysimääräisesti tuloina, jotka vähentävät tukea. Nykyään esimerkiksi vanhempi saa avustaa lastaan korkeintaan 50 eurolla kuussa ilman, että se vaikuttaa tukeen.

Toimeentulotuen perusosa on ollut tällä hallituskaudella suojassa indeksileikkauk­silta.

Vaikka moniin muihin etuuksiin ei ole tehty indeksikorotuksia, on perustoimeentulotukea korotettu kansaneläkeindeksin mukaisesti. Vuoden vaihteessa tehty korotus oli 5,84 euroa.

Työryhmä katsoo, ettei perustuslaista ”välttämättä seuraa ehdotonta estettä” perusosan vähäiselle leikkaamiselle edellyttäen, ettei tämä vaaranna oikeutta välttämättömään toimeentulotukeen yksittäis­tapauksissa.

Esimerkiksi prosentin leikkaus voisi säästää valtiolle noin 12 miljoonaa euroa.

vuonna 2023 toimeentulotukea myönnettiin 263 000 kotitaloudelle ja 387 000 henkilölle. Kaikkiaan toimeentulotuen menot olivat yhteensä 778 miljoonaa euroa.

Kela arvioi viime kesäkuussa, että hallituksen tavoitteiden saavuttaminen voi olla vaikeaa ”tai jopa mahdotonta”.

Erityisen kiperä on tavoite puolittaa tukea tarvitsevien­ määrä. Aiemmin päätetyt leikkaukset erilaisiin etuuksiin ovat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan kasvattamassa toimeentulotukea tarvitsevien henkilöiden määrää selvästi.

Kelan tilastoista selviää, että jo viime vuonna toimeentulotuen menot kääntyivät nousuun siinä missä ne olivat aiem­min hieman laskeneet.

Oppositiopuolueet Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto tyrmäsivät työryhmän esitykset heti tuoreeltaan.

”Ensin hallitus on omilla leikkauksillaan kasvattanut toimeentulotuen tarvetta ja nyt se suunnittelee leikkaavansa juuri tätä tukea”, arvosteli muun muassa Tuula Haatainen (sd) puolueen tiedotteessa.

Myös vihreiden Bella Forsgrén arvioi, että leikkaukset kohdistuisivat samoihin ihmisiin kuin hallituksen aiemmatkin säästötoimet. 

Uusi blokki

Oikaisu 15.1.2025 klo 11.41: Otsikosta sai aiemmin käsityksen, että vanhempien rahalahjat ja veronpalautukset eivät nykyisin vaikuttaisi toimeentulotukeen. Vähäinen lahja tai palautus ei vaikuta, mutta suurempi vaikuttaa. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää, että jatkossa esimerkiksi lahjat ja veronpalautukset vähentäisivät tukea täysimäärisesti.