Grillimakkarat hyllylle

Juhannusviikolla kauppoihin kuskataan lähes neljä miljoonaa pakettia grillimakkaraa. Yli puolet käristeherkun kulutuksesta ajoittuu kesään, touko- ja elokuun välille.

Uusien ravitsemussuositusten mukaan makkaran grillaus­ta pitäisi välttää kokonaan. Ruokavaliossa ei kannattaisi­ olla mitään lihajalosteita, ei makkaroita eikä leikkeleitä.

”Tämä muutos on hirveän iso”, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.

”Suosituksesta tulee varmasti keskustelua.”

Schwab on ollut päivittämässä kansallisia ravitsemussuosituksia, jotka ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Makkarat, nakit, leikkeet ja pekoni ovat yleensä punaista lihaa. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että lihajalosteiden runsas käyttö on yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua paksu- ja peräsuolen syöpään.

”Emme voi sivuuttaa tieteellisiä tuloksia ja esittää, että asia olisi jotenkin muuten.”

Schwab sanoo, että ruoan prosessointia on monenlaista, terveellisyyden ratkaisee lopputulos. Jos tuotteessa on paljon lisättyä rasvaa, suolaa ja sokeria, silloin ”se ei ole suositeltu”.

Suomalaiset syövät vuosi vuodelta enemmän siipikarjan valkoista lihaa. Kiinnostavaa on, että uusissa suosituksissa kehotetaan välttämään myös kalkkuna- ja broilerinleikkeitä.

”Siipikarjan liha itsessään ei ole rasvainen, mutta jalosteiden ongelma on suola”, Schwab sanoo.

Pelkän kalkkunan ja broilerin syöntiä taas kehotetaan vähentämään ympäristösyistä. Tutkimuksen mukaan ulkomailta tuotava soijarehu aiheuttaa kolmanneksen suomalaisen broilerinlihan ilmastovaikutuksesta.

”Ongelma ei ole lintu, vaan mitä lintu syö”, Schwab sanoo.

”Nyt Suomessakin kehitetään vaihtoehtoja soijarehulle, jolloin ympäristökuorma olisi pienempi.”

Jos tekee mieli punaista lihaa, parasta on grillata tuoretta­ porsasta, nautaa ja lammasta – ja mieluummin entistä vähemmän, korkeintaan kahdella, kolmella aterialla viikossa.

Suomessa seurataan pohjoismaista linjaa. Uusi suositus on, että punaista lihaa syödään korkeintaan 350 grammaa viikossa aiemman puolen kilon sijaan. Ja ilmankin selviää.

”Täysipainoisen ruokavalion voi koostaa ilman, että siinä on punaista lihaa”, Schwab sanoo.

Uusi lihasuositus täyttyy yhdestä jauheliha- tai grillimakkarapaketista. Miehet syövät punaista ja prosessoitua lihaa keskimäärin noin 800 grammaa, naiset noin 400 grammaa viikossa. Schwab muistuttaa, että ratkaisevaa on, mitä muuta syö ja juo aterialla. Jos käyttää alkoholin sijaan vettä ja valitsee lautaselle nykyistä enemmän täysjyvätuotteita ja kasviksia, voi kompensoida lihansyönnin haittoja.

”Ruokavalio on kokonaisuus. Yksi tuoteryhmä ei pelasta eikä romuta sitä.”

Lihankorvikkeet eivät ole juuri vähentäneet koko kansan lihansyöntiä. Viime vuonna niiden myynti laski, osin lihaa kalliimman hinnan takia. Palkokasveista tehdyt kasvisproteiinituotteet voivat aiheuttaa vatsavaivoja. Eivätkä lihankorvikkeet ole välttämättä terveellinen valinta, Schwab sanoo.

”Osassa on hurjan paljon suolaa ja osassa kovaa rasvaa, vaikka tuotteet ovat kasviperäisiä.”

Ravitsemusterapian professori Schwab on nähnyt potilastyössä, että ruokatottumuksia muuttavat helpoimmin ne, jotka jo syövät suhteellisen terveellisesti. Paljon punaista lihaa syövien muutkin elämäntavat ovat usein rempallaan: alkoholia, tupakkaa, vähän liikuntaa ja kasviksia.

”Sitten on sitä porukkaa, joka oikein uholla syö punaista lihaa.”

Suomalaisten lihankulutus on kääntynyt hitaaseen laskuun. Tieto lihantuotannon suuresta hiilijalanjäljestä on saanut ympäristötietoiset vähentämään kulutusta mutta ei koko väestöä. Valistus punaisen lihan syöpäriskistä ei sekään pure enemmistöön.

Schwab korostaa kohtuullisuutta. Ei pidä kokea syyllisyyttä, jos juhannuksena käristää grillissä makkaroita. Ruokailutottumuksia kannattaa muuttaa arjessa vähitellen terveellisemmiksi.

Ravitsemustieteilijä toivoo, että puhuttaisiin haittojen sijaan ruoan hyödyistä hyvinvoinnille. Uni paranee ja aamun vireys nousee, kun välttää raskaita, suolaisia iltapaloja.

”Voimme syömällä oikeasti vaikuttaa siihen, millainen olo meillä on.”