Merz aikoo avata rahahanat puolustukseen – ”Saksa ei voi enää luottaa siihen, että Yhdysvallat auttaa, jos kimppuumme hyökätään”, tutkija sanoo

Saksa on avaamassa liittokansleriehdokas Friedrich Merzin johdolla jättimäiset velkahanat. Puolustus- ja infrastruktuurihankkeisiin ollaan satsaamassa satoja miljardeja euroja.

Kyseessä on todellinen käännekohta, arvioi German Marshall Fund -ajatushautomon vanhempi vieraileva tutkija Markus Ziener.

”Kristillisdemokraatit ja Merz ovat olleet tiukan velkakurin puolustajia. Nyt he ajavat 500 miljardin lisäpakettia infrastruktuurille sekä periaatteessa avointa sekkiä puolustushankinnoille. Tämä on Saksalle valtava asia.”

Saksassa puhuttiin käännekohdasta, Zeitenwendestä, jo helmikuussa 2022. Venäjä aloitti tuolloin täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa, ja liittokansleri Olaf Scholz lupasi panostaa puolustukseen sadan miljardin euron edestä.

Sosiaalidemokraattien (SPD) puolustusministeri ja erittäin suosituksi poliitikoksi noussut Boris Pistorius on puhunut jatkuvasti lisäinvestointien tarpeesta ja puolustusvoimien heikosta jamasta. Scholzin hallituskoalition lupaama summa on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi.

Uuden käännekohdan taustalla on vallan vaihtuminen Saksassa – sekä tietysti Donald Trump.

Saksan turvallisuuspoliittinen selkäranka on perustunut Natoon ja sen vahvimpaan sotilasmahtiin Yhdysvaltoihin. Tämän ajateltiin jatkuvan myös Trumpin kaudella.

Viime viikkojen aikana on käynyt ilmeiseksi, ettei Trumpin Yhdysvaltoihin voi enää luottaa.

”Donald Trump on osoittanut olevansa todella arvaamaton. Kukaan ei tiedä, onko hän todella hylkäämässä Euroopan ja Naton, vai uhkaileeko hän vain.”

Jo tietämättömyys muuttaa dramaattisesti Euroopan ja Saksan turvallisuuspoliittista asemaa. Ziener arvioi, että tämä on ymmärretty myös kristillisdemokraattien ja sen todennäköisen hallituskumppanin sosialidemokraattien piirissä. 

”Saksassa ajatellaan nyt, että parasta voi toivoa mutta pahimpaan on silti valmistauduttava.”

Saksassa käydään parhaillaan kristillisdemokraattien ja sosialidemokraattien välisiä hallitusneuvotteluita.

Helmikuun lopun liittopäivävaalien jälkeen kristillisten ja SPD:n ”suuren koalition” odotetaan muodostavan hallituksen pääsiäisen tienoilla. Friedrich Merz on nousemassa liittokansleriksi.

Merz on ollut pitkään tyrkyllä johtopaikoille. Angela Merkel piti nopealiikkeisenä pidetyn Merzin kuitenkin tiukasti paitsiossa. Hänellä ei ole aikaisempaa ministerikokemusta liittopäivä- tai osavaltiotasolta.

Helmikuussa Merz kuitenkin selvityi voittajaksi liittopäivävaaleissa.

Vahvana transatlantistina tunnettu Merz säväytti heti vaalipäivän iltana. Hän korosti, että Trumpin hallinto ei välitä Euroopasta ja vaikuttaa olevan liittoutumassa Venäjän kanssa.

”Ehdoton prioriteettini on vahvistaa Eurooppaa mahdollisimman nopeasti, jotta voimme askel askeleelta saavuttaa todellisen riippumattomuuden Yhdysvalloista. En olisi ikinä uskonut, että joudun sanomaan jotain tällaista televisio-ohjelmassa.”

Velkahanojen avaamiselle on kiire.

Investointeja rajoittavan ”velkajarrun” päivittäminen vaatii perustuslain muuttamista ja kahden kolmasosan enemmistöä Saksan Bundestagissa.

Liittopäivävaalien jälkeisessä parlamentissa tätä enemmistöä ei enää löydy. Osin äärioikeistolaiseksi luokiteltu Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) ja vasemmistopuolue Die Linke nimittäin lisäsivät tuntuvasti paikkamääriään.

Merz ajaakin muutoksia läpi vanhalla parlamenttikokoonpanolla.

Tämä on mahdollista, sillä Saksan perustuslain mukaan uuden Bundestagin ensimmäinen istunto on pidettävä 30 päivän kuluessa vaalien jälkeen, eli viimeistään 25. maaliskuuta mennessä.

Merz on pannut poliittisen uskottavuutensa likoon uudistusten tekemiseksi tätä ennen. Kristilliset sekä sosialidemokraatit pääsivätkin sopimukseen velkasäännösten nopeasta uudistamisesta ja jättimäisestä investointipaketista.

Merz tarvitsee myös vihreiden tuen viedäkseen uudistukset lähiviikkoina läpi. Tuen odotetaan lopulta heltyvän tulevien viikkojen neuvotteluissa, sillä vihreät ovat ajaneet sosialidemokraatteja tiukempaa turvallisuuspoliittista linjaa.

Sopimuksen mukaan puolustusmenot, jotka ylittävät yhden prosentin bruttokansantuotteesta, vapautettaisiin jatkossa Saksan lainanottoa rajoittavasta sääntelystä. Näin Saksa voisi ottaa halutessaan vaikka rajattomasti velkaa rahoittaakseen asevoimiaan.  Mediassa on väläytelty noin 400 miljardin euron investointeja.

Olennainen osa diiliä on myös mahdollistaa 500 miljardin infrastuktuuri-investoinnit seuraavien kymmenen vuoden aikana. Osa rahoituksesta jyvitetään suoraan osavaltioille, joiden omaa lainanottoa on myös määrä helpottaa.

Markus Zienerin mukaan infrainvestointeja koskevan osan sopimusta voi tulkita kristillisdemokraattien myönnytyksenä sosiaalidemokraateille.

Näin puolue saadaan houkuteltua kovemmalle linjalle turvallisuuspolitiikassa. Tehtävää helpottaa se, että väistyvä liittokansleri Olaf Scholz on jättäytynyt sivuun koalitioneuvotteluista.

Samalla Ziener tulkitsee Merzin ja kristillisdemokraattien myös ymmärtävän, että Saksassa tarvitaan nyt lainarahaa. Investointeja vaaditaan digitalisaatioon, rautateiden, siltojen ja koulujen modernisointiin, maahanmuuton tehokkaampaan valvontaan sekä ennen kaikkea Ukrainan tukemiseen ja puolustuksen vahvistamiseen.

”Saksa ei voi enää luottaa siihen, että Yhdysvallat auttaa meitä, jos kimppuumme hyökätään. Olisikin vastuutonta säästää rahaa sen sijaan, että vahvistaisimme puolustustamme.”

Uudistusten läpiajaminen on Merzille joka tapauksessa poliittinen riski. AfD:n puheenjohtaja Alice Weidel on päässyt syyttämään, että Merz ajaa nyt politiikkaa, josta ei hiiskunutkaan ennen vaaleja.

Kristillisdemokraattien taholta korostetaan, ettei kyse ole täyskäännöksestä, vaan turvallisuus- ja talouspoliittisesta välttämättömyydestä uudesta tilanteessa.  

Kuitenkin myös kristillisdemokraattien sisältä on kuulunut kritiikkiä. Merzin jupistaan liikkuvan liiaksi SPD:n ja vihreiden suuntaan.

Markus Ziener katsoo, että sopimus jättirahoituksesta osoittaa Merzin haluavan tosissaan tehdä Saksasta jälleen Euroopan johtajan. Tälle on kysyntää, kun myös EU:ssa suunnitellaan suuria yhteisiä puolustusinvestointeja rahoitettavaksi osin velkarahalla.

”Vaikuttaa siltä, että Saksassa on viimein ymmärretty, että toimia on lisättävä tuntuvasti. Saksan on korvattava kaikki se, mitä se on laiminlyönyt menneinä vuosina. Tulevaisuuteen ja turvallisuuteen on investoitava”.