Perussuomalaiset ei kärsi lakoista
Valtion pienentämisestä on tullut tutkijoiden mukaan keskeinen osa perussuomalaisten agendaa.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtaman hallituksen työelämäuudistukset ovat ajaneet palkansaajajärjestöt barrikadeille. Laajat lakot ovat sulkeneet vuoroin päiväkoteja, junaliikennettä ja satamia.
Perussuomalaisten kannatusta uudistukset eivät ole verottaneet. Kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen puolueen kannatus on käynyt alimmillaan 17 prosentissa. Ylen tuoreessa mittauksessa kannatus nousi 20 prosenttiin.
Työntekijöiden asemaa heikentävien uudistusten ja korkean suosion yhdistelmä on päälle päin yllättävä.
Taloustutkimuksen mittauksissa työväestön suosikkipuolueen asema vaihteli 2010-luvulla Sdp:n ja perussuomalaisten välillä. Kesästä 2019 alkaen perussuomalaiset on ollut Suomen suurin työväenpuolue, arvioi Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja Ylelle tammikuussa 2023.
Perussuomalaisten työläiskannattajat vaikuttavat usein työskentelevän yksityisellä sektorilla, sanoo puoluetta tutkinut Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä.
”He ovat valtaosin miehiä ja ajattelevat, että heidän verojaan käytetään vääriin asioihin, kuten liian kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, humanitääriseen maahanmuuttoon ja EU:n tukipaketteihin.”
Noin seitsemän kymmenestä perussuomalaisten äänestäjästä on miehiä. Vastaavasti Sdp ja vasemmistoliitto vetovavat julkisen sektorin matalapalkkaisiin naisiin.
Jokisipilä arvioi Jussi Halla-ahon (ps) presidentinvaalikampanjan nostaneen perussuomalaisten viimeisintä gallup-lukemaa. Yleisesti hän ei usko, että ay-liikettä provosoivat päätökset syövät puolueen kannatusta, pikemminkin päinvastoin.
”Perusuomalaisten kannattajien silmin ay-liike tukee vastenmielistä vasemmistolaista politiikkaa heidän jäsenmaksuillaan. Perussuomalaisten retoriikassa Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö (SAK) puolustaa julkisen sektorin naisia ja jättää perinteisissä työläisammateissa toimivien etuja huomioimatta.”
Ammattiyhdistyskenttä on ylipäätään murroksessa. Yleisen työttömyyskassan jäsenmäärä ylitti marraskuussa 2023 SAK:n jäsenmäärän. Oma työttömyysturva halutaan varmistaa, mutta yhä useammin ohi ay-liikkeen.
Jokisipilästä talouskeskustelua hallitseva kriisipuhe vetoaa tehokkaasti perussuomalaisiin.
”Ajatus on, että jos emme nyt tee mitään, myöhemmin tarvittavat lääkkeet ovat vielä karvaampia.”
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) puheenjohtajakaudella perussuomalaiset on alkanut kritisoida koko julkista sektoria.
”Purran margarettatchermaiset puheet liian suureksi kasvaneesta ja turhuuksiin rahaa käyttävästä valtiosta uppoavat ihmisiin.”
Kritiikki tuo uuden sävyn suomalaiseen keskusteluun.
”Ei ole kovin pitkä aika siitä, että hyvinvointivaltion kritisoiminen ja ajatukset sen merkittävästä purkamisesta olisivat olleet poliittinen itsemurha. Nyt tilanne on muuttunut”, Jokisipilä sanoo.
”Vasemmistolle hyvinvointivaltion aikaansaaminen on suuri historiallinen saavutus ja sen karsiminen ideologisesti mahdollisimman vastenmielistä. Kokoomus on koventanut yksilönvastuuta korostavaa retoriikkaansa, mutta perussuomalaiset puhuvat vielä suoremmin.”
Selkeä erottuminen on populistipuolueelle itseisarvo.
”Jo Halla-aho tiivisti linjaksi sen, että ihmiset äänestävät perussuomalaisia niin kauan kuin se on vaihtoehto muille.”
Perussuomalaisten kannattajien halu pienentää valtion roolia näkyy myös marraskuussa 2023 toteutetussa Nato-kyselyssä. Tutkimuksessa 2 877 suomalaista otti kantaa paitsi turvallisuuspolitiikkaan myös julkisen sektorin rooliin.
Sdp:n kannattajat toivoivat valtiolta roolia monelle elämänalueelle. Kokoomuksen ja etenkin perussuomalaisten kannattajat suhtautuivat julkisiin palveluihin selvästi pidättyväisemmin.
Perussuomalaisten mukaan valtion tulee valvoa turvallisuutta ja pitää huolta terveydenhuollosta ja energiatuotannosta. Muu on enemmän tai vähemmän ylimääräistä.
Vain joka neljännelle perussuomalaisten kannattajalle oli oleellista, että valtio huolehtii toimeentulotuesta.
Perussuomalaiset pitävät vaaleja erittäin tärkeinä demokratialle, mutta niiden välillä politiikkaan puuttumiseen suhtaudutaan penseästi. Vain puolet perussuomalaisista piti erittäin tärkeänä, että riippumaton oikeuslaitos voi estää hallitusta ylittämästä toimivaltaansa. Kolmikantaa piti demokratialle erittäin tärkeänä vain joka viides perussuomalainen.
”Perussuomalaiset eivät kannata moniäänistä päätöksentekoa. He ankkuroituvat kansan valitsemaan hallitukseen ja katsovat, että sen täytyy saada ajaa asiaansa ilman häiriöitä”, sanoo Nato-tutkimusta johtanut yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.
Wassin mukaan perussuomalaiset haluavat ”rönsyistä riisutun yövartijavaltion”.
Työtaistelut eivät vetoa perussuomalaisiin, koska ay-liike näyttäytyy heille ideologisena vastustajana.
”Perussuomalaisten puheissa ammattiliittoja pyörittää korruptoitunut eliitti. Purra on hyvin aktiivisesti kyseenalaistanut puheissaan ay-liikkeen legitimiteettiä sopijaosapuolena.”
Hyvinvointivaltion ja ay-liikkeen arvostelua helpottaa, ettei perussuomalaisilla ole historiallista roolia kummassakaan.
”Sopimusyhteiskunnasta on helpompi irtaantua, kun ei ole ollut sopijaosapuolena.”
Vaikka työelämän uudistukset eivät ole heijastuneet perussuomalaisten gallup-suosioon, ne herättävät kritiikkiä myös osassa puolueen kannattajista.
Teollisuusliiton jäsenkyselyissä perussuomalaisten kannattajat tukivat työtaisteluja lähes siinä missä muidenkin puolueiden äänestäjät. Yksityisen sektorin työläismiesten mahtiliitossa uskotaan, että perussuomalaissa on myös ay-myönteinen siipi.
Perussuomalaisten ammattiyhdistysaktiiveja yhteen kokoavan Peruspuurtajat ry:n puheenjohtaja Ari Perämaa vastustaa puolueensa ajamia työelämän uudistuksia.
”Nyt karsittavat asiat eivät ole aikanaan tulleet ilmaiseksi, vaan niistä on pitänyt vääntää”, Teollisuusliittoon kuuluva Perämaa sanoo.
Perussuomalaisiin vuonna 2008 liittynyt Perämaa on pettynyt palkansaajien aseman muutoksiin.
”Ennen vaaleja perussuomalaiset mainosti itsestään työväenpuolueena ja lupasivat, ettei kaikista heikoimmassa asemassa olevien asemaa enää heikennetä.”
Perämaa pitää elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps) puheita ”ay-mafiasta” ikävinä.
”Työväestön solidaarisuus on hyvästä. Ei palkansaajapuolella ole Suomessa oikein muuta vaihtoehtoa vaikuttaa kuin lakkoilla.”
Perussuomalaisten korkeana säilynyt gallup-kannatus on ay-aktiiville ”suuri ihmetys”.
”Puolue on siirtynyt koko ajan enemmän ja enemmän oikealle. Tiedä sitten, mitä Purran jälkeen tulee.”
Myös tunne vaihtoehtojen puutteesta vaikuttaa.
”Jos ajattelisi puolueen vaihtoa, niin ei löytäisi oikein mitään tilalle. Politiikka olisi silloin kokonaan loppu.”