Kansalaisuus katkolla

Nuori eteläsuomalai­nen nainen täytti heinäkuussa 22 vuotta, ja elokuussa hän sai Digi- ja väestötietovirastolta kirjeen. Siinä sanottiin, että hän säilyttää Suomen kansalaisuutensa.

Kirje oli hämmentävä, sillä nainen ei ollut koskaan ajatellut, että voisi menettää sen. Hänet oli adoptoitu Kiinasta 1-vuotiaana, ja siitä lähtien hän oli asunut Suomessa ja ollut Suomen kansalainen.

Kiinan kansalainen myös, sillä adoptiolapset ovat useimmiten kaksoiskansalaisia.

Nyt kävi ilmi, että Suomen kansalaisuuden saattoi menettää nimenomaan 22-vuotiaana, ”jos henkilöllä ei ole riittävää yhteyttä Suomeen”, kuten kirjeessä sanottiin.

Tällaisesta nainen ei ollut koskaan kuullut, eivätkä olleet hänen suomalaiset vanhempansakaan. Vaikka kirjeessä todettiin, että hänellä oli ”riittävä yhteys”, perhe pelästyi.

Mitä jos ei olisi ollut? Olisiko tyttö palautettu Kiinaan?

He tiesivät, että Suomeen oli vuosikymmenten mittaan tullut paljon lapsia nimenomaan Kiinasta – tarkalleen ottaen­ 941 lasta vuoden 2000 jälkeen – ja Kiinan kansalaisuus säilyi automaattisesti, ellei siitä aktiivisesti luopunut.

Eikö Suomen kansalaisuus siis säilynyt? Mikä oli riittävä yhteys ja kuka sen arvioi?

Tätä ei kirjeessä avattu.

Naisen perhe otti yhteyttä järjestöön, joka oli aikanaan hoitanut adoption. Neuvonnan työntekijälle oli uutta, että adoptoitujen yhteyttä ­Suomeen arvioitiin tällä tavalla.

Kansalaisuusasioita oli selvitetty kyselyssä, joka adoptioperheille oli tehty vuonna 2019. Sen olivat teettäneet kaksi alan järjestöä: Yhteiset Lapsemme ry ja Adoptioperheet ry.

Selvityksessä sanottiin, että adoptoidut kaksoiskansalaiset olivat toisinaan joutuneet erikoisiin tilanteisiin. Juuri kirjeiden perusteella he olivat ymmärtäneet, että Suomen kansalaisuus olisi jotenkin vaakalaudalla.

Tiettävästi kukaan ei ollut kuitenkaan menettänyt kansalaisuuttaan.

Noin 70 prosenttia adoptoiduista lapsista on kaksoiskansalaisia, kyselyssä arvioitiin.

Aiheesta ei ole virallista tilastoa. Kaksoiskansalaiset toki tilastoidaan, mutta adoptoitujen kaksoiskansalaisten määrää ei seurata erikseen.

Tytön perheelle jäi edelleen epäselväksi, miten riittävä yhteys Suomeen arvioidaan. Yhdessä he päättivät, että ryhtyvät purkamaan kaksoiskansalaisuutta.

Tytär luopuu Kiinan kansalaisuudesta, vaikka se on mutkikasta. Kiina ei näet pe­riaatteessa hyväksy kaksoiskansalaisia, mutta ei myöskään lakkauta Kiinan kansalaisuutta, kun lapsi adoptoidaan ulkomaille.

Virallinen luopumisprosessi voi kestää kuukausia tai vuosia.

Suomessa kyse on kansalaisuuslaista, sanoo ryhmäpäällikkö Anne Aho Eagling Digi- ja väestötietovirastosta.

Kun kaksoiskansalainen täyttää 22 vuotta, hän säilyttää Suomen kansalaisuuden vain, jos yhteys on riittävä, sanotaan lain pykälässä 34. Laki on vuodelta 2003.

Tämä koskee ylipäänsä kaikkia kaksoiskansalaisia. Ainoa poik­keus ovat sellaiset kaksoiskansalaiset, joille on myönnetty Suomen kansalaisuus Maa­hanmuuttoviraston päätöksellä.

”Adoptiolapsi ei ole erityisasemassa”, Aho Eagling sanoo.

Riittävä yhteys Suomeen määritellään niin ikään laissa, eikä Digi- ja väestötietovi­rastolla ole siinä harkintavaltaa.

Lista kriteereistä on kohtuullisen lyhyt.

Täytyy olla syntynyt Suomessa ja asua virallisesti Suomessa, sanotaan ensimmäisessä kohdassa. Ulkomailta adoptoitu ei tietenkään täytä tätä kriteeriä, mutta useissa tapauksissa seuraavan:

Täytyy olla asunut Suomessa (tai muissa Pohjoismaissa) vähintään seitsemän vuotta ennen kuin täyttää 22 vuotta. Yhtäjaksoisesti ei ole tarvinnut asua, vaan yhteensä.

Jos tämä ehto ei täyty, on vielä muitakin mahdollisuuksia. Jos on hakenut Suomen passia tai henkilökorttia 18–22-vuotiaana, yhteys ­Suomeen on riittävä. Tai jos on suorittanut tänä aikana ­varusmies- tai siviilipalveluksen.

Tai vielä: jos on huomannut ilmoittaa kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle, että haluaa pitää Suomen kansalaisuuden.

”Verkkosivuilla on sähköinen lomake tätä varten”, Aho Eagling sanoo.

”Eli ilmoitus meille, Suomen edustustolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle. Se riittää.”

Pientä tarkkuutta silti vaaditaan. Pitää olla 18-vuotias mutta ei vielä 22. Jos ilmoituksen lähettää 22-vuotispäivänä, on jo lain mukaan myöhässä.

Mikäli ilmoitus jää syystä tai toisesta tekemättä eivätkä muut kriteerit täyty, kansalaisuuden menettää.

Sitä voi kyllä hakea takaisin, kunhan täyttää kansalaisuusilmoituksen, toimittaa tarvittavat asiakirjat, maksaa käsit­tely­­maksun ja odottaa, että Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen.

Kirjeet tulevat ihmisille usein yllätyksenä, ryhmäpäällikkö Aho Eagling sanoo. Niitä saatetaan vähän säikähtääkin.

Digi- ja väestötietovirastolla on nimittäin tiedotusvelvollisuus silloinkin, kun mitään ongelmaa ei ole.

Niin kuin eteläsuomalaisen naisen tapauksessa.

”Saat tämän ilmoituksen, koska olemme merkinneet väestötietojärjestelmään, että säilytät Suomen kansalaisuutesi.”