Rosatom poikkiteloin

Venäjä yrittää tehdä Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen kuoppaamisesta mahdollisimman hankalaa, professori arvioi.

Fennovoima
Teksti
Samuel Nyroos

Jos Fennovoiman ydinvoimalahankkeelle etsitään uutta laitostoimittajaa, nykyisten osakkaiden pitää saada arvioida kiinnostuksensa hankkeeseen puhtaalta pöydältä.

Tätä mieltä on suurin osa Suomen Kuvalehden sähköpostikyselyyn vastanneista Fennovoiman suomalaisomistajista.

Fennovoima kertoi 2. toukokuuta päättäneensä sopimuksen laitostoimituksesta Raos Projectin kanssa, joka on Venäjän valtion omistaman ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö.

Moni osakas kertoo ydinvoiman kiinnostavan jatkossakin periaatteessa, mutta uuden voimalan rakentamiselle ei nähdä edellytyksiä lähitulevaisuudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikön Riku Huttusen mukaan uusi laitostoimittaja palauttaisi hankkeen olennaisilta osin alkutekijöihin.

”Jos uusi laitostoimittaja tulee, periaatepäätös ja rakentamislupahakemus eivät ole enää voimassa.”

Rosatomin tytäryhtiö Raos Voima omistaa kolmanneksen Fennovoimasta. Loput omistaa suomalainen Voimaosakeyhtiö SF, jossa on 24 osakasta. Osakkaiden kautta mukana on 49 pienomistajaa. SK:n kyselyyn vastasi 17 osakasta tai pienomistajaa.

Kyselyn perusteella Voimaosakeyhtiö SF:n omistajat ovat tyytyväisiä laitostoimitussopimuksen irtisanomiseen.

”Ydinvoiman rakentaminen tarvitsee kaikissa olosuhteissa yhteiskunnallisen ja poliittisen hyväksynnän. Näemme, että Fennovoiman projektilla ei tätä hyväksyntää enää Suomessa ole”, kerrotaan Fortumista, joka suhtautui alun perinkin hankkeeseen penseästi.

Yritykset ja kunnalliset energiayhtiöt lähtivät mukaan Fennovoimaan halvan sähkön toivossa. Nyt monet katsovat, että raha on menetetty. Esimerkiksi Lahti Energia aikoo kirjata alas hankkeeseen sijoitetut noin 17 miljoonaa euroa tämän vuoden tilinpäätöksessä.

Yksikään kyselyyn vastanneista yhtiöistä ei kerro, että tappiot vaikuttaisivat asiakasmaksuihin.

Venäjä on halunnut ­sitoa itsensä tiukasti Pyhäjoen hankkeeseen, sanoo Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen.