Mikä Kansainvälisessä työjärjestössä hiertää?
Kokoomus haluaa pitää työelämään liittyvät asiat kansallisessa päätösvallassa, sanoo Arto Satonen.
2
MIN
Kokoomus hyväksyy kesän puoluekokouksessaan uuden tavoiteohjelman. Suomen Kuvalehden näkemässä luonnoksessa linjataan, että Suomen tulisi jatkossa ”tarkastella kriittisesti”, millaisia ”rajoitteita” Kansainvälisen työjärjestön ILO:n normeista ja muista vastaavista kansainvälisistä velvoitteista seuraa. Mitä tämä tarkoittaa, työryhmää johtava eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok)?
”Muotoilu on varmaan peräisin jostain keskeneräisestä versiosta. En usko, että tällaista kirjausta lopulta tavoiteohjelmaan tulee. On tietenkin totta, että ILO:n normit säätelevät merkittävästi työelämään liittyviä asioita.”
Samassa kohdassa haluttiin varmistaa, ettei Suomi sitoudu velvoitteisiin, jotka ”rajoittavat työmarkkinoiden järkevää kehittämistä”. Haluaako kokoomus erota Kansainvälisestä työjärjestöstä tai olla ratifioimatta sen sopimuksia?
”Ei missään nimessä, enkä tosiaan usko, että tavoiteohjelmaamme tällaista kirjausta lopulta tulee. Työjärjestöhän ottaa kantaa moneen, myös esimerkiksi tasa-arvoasioihin. Keskusteluissa on noussut esiin pikemminkin tavoite pitää työelämään liittyvät asiat kansallisessa päätäntävallassa. Se ei koske vain työjärjestöä vaan myös esimerkiksi Euroopan unionia.
Ainakin aiemmin se on ollut myös ay-liikkeen tavoite, että esimerkiksi EU-tasolla ei määriteltäisi työehtosopimusjärjestelmään tai vaikkapa yleissitovuuteen liittyviä asioita.”
Olette entinen työministeri. Onko ILO:n normeista ollut haittaa Petteri Orpon (kok) hallituksen hankkeille?
”Esimerkiksi paikallisen sopimisen laajentamista koskevaan esitykseen tehtiin merkittäviä muutoksia ILO:n vuoksi. Vielä hallitusohjelmassa lähdettiin siitä, että sopimuksen voisi tehdä luottamusmiehen tai -valtuutetun sijaan myös koko henkilöstön kanssa. Virkamiesten tulkinnan mukaan tämä olisi kuitenkin ollut ILO:n sopimusten vastaista. Eduskuntahan hyväksyi ponnen, jonka mukaan työ- ja elinkeinoministeriön tulisi vielä selvittää, olisiko tämä jotenkin mahdollista.
Sopimuksissa on tiukasti tulkittuna kohtuullisen yksityiskohtaistakin sääntelyä. Ja virkamiehet sekä asiantuntijat hyvin tarkkaan niitä lukevat, eli kyllä sopimuksilla iso vaikutus on.”