Merz lupaa nopeaa muutosta – Trump iloitsi Saksan vaalituloksesta

Saksan ennenaikaiset liittopäivävaalit päättyivät sunnuntaina odotusten mukaisesti kristillisdemokraattien voittoon. Keskustaoikeistolainen CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU saivat alustavan vaalituloksen mukaan 28,5 prosenttia äänistä. Se tarkoittaa, että uutta hallitusta ryhdytään muodostamaan CDU:n puheenjohtajan Friedrich Merzin johdolla.

Vaalien kakkoseksi kiilasi maahanmuuttoa vastustava ja Venäjän kanssa yhteistyöhön pyrkivä oikeistoradikaali AfD. Puolueen kannatus lähes kaksinkertaistui viime vaaleista vajaaseen 21 prosenttiin, vaikka Saksan kotimaan tiedustelupalvelu luokittelee sen osittain äärioikeistolaiseksi.

AfD:n kannatus on ollut jo pitkään korkealla itäisessä Saksassa, mutta vaalitulos kielii laajasta protestimielialasta myös lännessä. Puolueen suosiota siivittivät turvapaikanhakijoiden tekemät väkivaltaiset iskut. Viimeksi helmikuun puolivälissä afganistanilainen mies ajoi henkilöautolla väkijoukkoon Münchenissä.

Saksan turvapaikkajärjestelmä toimii nykyisin äärirajoilla. Maahanmuuttajien määrä on kohonnut yli 12 miljoonaan, mikä muodostaa noin 15 prosenttia väestöstä.

Liittokansleri Olaf Scholzin edustamien sosiaalidemokraattien kannatus romahti 16 prosenttiin. SPD voitti edelliset, vuoden 2021 vaalit lähes 26 prosentin kannatuksella.

Historiallisen heikko tulos tietää kovaa jälkipyykkiä puolueen sisällä. Monet olisivat halunneet nostaa puolustusministeri Boris Pistoriuksen kansleriehdokkaaksi epäsuositun Scholzin tilalle. Pistorius on mielipidekyselyjen perusteella Saksan luotetuin poliitikko.

Myös Scholzin hallituskumppanit kärsivät tappioita. Vihreiden kannatus putosi 11,6 prosenttiin, mikä merkitsee todennäköisesti siirtymistä oppositioon.

Liberaalipuolue FDP putosi kokonaan liittopäiviltä. Se on kova kolaus puolueelle, joka on tottunut olemaan toistuvasti hallitusvastuussa. Tappio merkitsi myös Scholzin hallituksen valtiovarainministerinä toimineen puoluejohtaja Christian Lindnerin poliittisen uran loppua.

Saksassa on voimassa äänikynnys, jonka mukaan puolueiden pitää saada vähintään viisi prosenttia äänistä päästäkseen liittopäiville.

Sosiaalikysymyksillä kampanjoineen vasemmistopuolue Die Linken energinen kärkiehdokas Heidi Reichinnek onnistui nostamaan puolueen kannatuksen lähes yhdeksään prosenttiin. Linke oli erityisesti nuorten suosikki, se sai peräti neljäsosan alle 25-vuotiaiden äänistä.

Linkestä eronneen vasemmistopopulistin Sahra Wagenknechtin uusi puolue BSW menestyi syksyllä itäsaksalaisissa osavaltiovaaleissa, mutta valtakunnallinen kannatus ei riittänyt liittopäiville.

Saksan liittokansleriksi todennäköisesti nouseva Friedrich Merz, 69, on bisnesmyönteinen arvokonservatiivi. Hän on luvannut kiristää tuntuvasti maahanmuuttopolitiikkaa ja hän ajaa selvästi tiukempaa linjaa suhteessa Venäjään kuin eroava liittokansleri Scholz.

Merz on pyrkinyt sitkeästi valtaan jo parikymmentä vuotta. Hän kuuluu samaan poliitikkosukupolveen kuin Angela Merkel, jolle hän hävisi 2000-luvun alussa puolueen sisäisen valtakamppailun.

Tappionsa jälkeen Merz siirtyi liike-elämään ja kohosi vuonna 2016 maailman suurimman sijoitusyhtiön Blackrockin Saksan tytäryhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi.

Merkelin vetäydyttyä CDU:n johdosta 2018 Merz päätti palata politiikkaan. Hän hävisi kuitenkin puheenjohtajavaalissa niukasti Merkelin suojatille Annegret Kramp-Karrenbauerille ja kaksi vuotta myöhemmin Armin Laschetille, jonka puheenjohtajakausi päättyi nolosti jo seuraavana vuonna vaalitappioon.

Vuonna 2022 Merz valittiin lopulta CDU:n puheenjohtajaksi. Hän lupaa nyt nopeaa muutosta Saksan politiikkaan.

Merz tunnetaan Saksan ja Yhdysvaltojen läheisen yhteistyön kannattajana. Nyt hän pelkää suhteen katkeamista, vaikka presidentti Donald Trump suhtautuikin myönteisesti hänen vaalivoittoonsa.

”Tämä on hieno päivä Saksalle ja Yhdysvalloille”, Trump iloitsi Truth Social -viestipalvelussa.

Merz pyrkii elvyttämään Ranskan ja Saksan yhteistyötä ja nousemaan johtavaan rooliin EU:ssa. Hän lupaa panna Saksan talouden kuntoon ja lisätä Ukrainan tukea.

Tilanne on haastava. Saksa on maailman kolmanneksi suurin kansantalous, mutta se on kärsinyt pahoin Venäjään sodasta. Varsinkin tärkeä autoteollisuus on suurissa vaikeuksissa. Kiinalaiset sähköautojen valmistajat BYD ja Xpeng ovat kaapanneet markkinaosuuksia saksalaisilta kilpailijoiltaan kuten Volkswagenilta.

Tulevan hallituksen pitäisi investoida valtavia summia myös rapautuneeseen tieverkostoon, rautateihin ja digitalisaatioon ja löytää samanaikaisesti varoja puolustusteollisuuden ja armeijan kehittämiseen.

Sitä ennen edessä ovat kuitenkin erittäin hankalat hallitusneuvottelut. Merz pyrkii muodostamaan hallituksen pääsiäiseen mennessä, mutta pahimmassa tapauksessa neuvottelut venyvät pitkälle kevääseen tai jopa kesään.

Merz on torjunut toistuvasti yhteistyön äärioikeistolaisena pitämänsä AfD:n kanssa, joten hän joutuu hakemaan yhteistyökumppaneita vaalitappion kärsineistä SPD:stä ja mahdollisesti myös vihreistä.

Vihreät olisivat ulkopolitiikassa Merzin kanssa samoilla linjoilla, mutta maahanmuuttopolitiikassa on suuria eroja. Merz haluaisi sulkea Saksan rajat. Vihreät pitävät hänen suunnitelmiaan laittomina.

Todennäköisesti hallituskumppaniksi nousee SPD, mutta ilman Olaf Scholzia, joka on jo ilmoittanut siirtyvänsä sivuun. Kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien muodostama suuri koalitio, Grosse Koalition, on hallinnut sodanjälkeistä Saksaa neljä kertaa, joista kolme viimeistä hallitusta liittokansleri Merkelin johdolla. CDU on kuitenkin siirtynyt Merzin johdolla reippaasti oikealle, mikä tekee yhteistyöstä hankalampaa.

Eroja on erityisesti talouspolitiikassa. Merz haluaa leikata veroja, keventää sääntelyä ja rajoittaa sosiaalietuuksia. Hän suhtautuu myös maahanmuuttoon selvästi demareita tiukemmin.

Hallitusneuvotteluja vaikeuttaa myös se, että monet demarit suhtautuvat varauksellisesti Merziin. Luottamus on vähissä ja puolueet ovat syytelleet toisiaan Saksan nykyisestä kriisistä.

Merzin mielestä SPD ja vihreät ovat aiheuttaneet politiikallaan AfD:n nousun. Vihreät ja SPD puolestaan syyttävät Merziä AfD:n myötäilystä. Esimerkiksi Scholz arveli vaalikampanjan aikana toistuvasti, että Merz päätyy lopulta vastoin aikaisempia puheitaan hallitusyhteistyöhön AfD:n kanssa.

Oikaisu 24.2.2025 klo 11.04. Korjattu Münchenin iskun ajankohta.