Keitä suojelemme taudilta?
On erikoista, että poliitikot ottavat kantaa rokotteiden kaltaisten lääketieteellisten toimien tekemiseen, infektioylilääkäri Asko Järvinen sanoo.
Perhe- ja peruspalveluministeriksi palanneen Krista Kiurun (sd) vaatimukset koronarokotusten laajentamisesta eivät saa vastakaikua suurimpien sairaanhoitopiirien infektioylilääkäreiltä. Kiurusta tehosteita voisi antaa perusterveille työikäisille ja erityisesti hoitajille. Ikäihmisten rokottamista pitäisi hänestä vauhdittaa. Kiuru kertoi Ylen haastattelussa pitävänsä tämänhetkistä ohjeistusta ”hyvin epäselvänä”.
”Aika moni ihmettelee, miksi 60–64-vuotiaat saivat keväällä rokotuksia ja syksyllä taas eivät. Näitä on vaikea selittää ministeri-ihmisellekin.”
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektioylilääkäristä Asko Järvisestä on erikoista, että poliitikot ottavat kantaa rokotteiden kaltaisten lääketieteellisten toimien tekemiseen.
”Rokotusohjeet ovat olleet selkeät, vaikka johtavat poliitikot eivät tunnu niitä osaavan tulkita ja aiheuttavat hämmennystä lausunnoillaan. Rokotuksista hyötyvät, eli iäkkäät ja perussairaat, ovat tehostusrokotusten piirissä. Rokotusten aikaistamisen hyötyjä on vaikea todistaa”, Järvinen sanoo.
Aikaistaminen voisi Järvisen mielestä jopa aiheuttaa ongelmia vuodenvaihteen jälkeen, jolloin terveydenhoito siirtyy hyvinvointialueiden harteille.
”Jos rokotteita annettaisiin nyt, tammikuussa suoja olisi jo hiipunut, mutta uusiakaan ei voisi vielä antaa. Vuodenvaihteessa tartuntamäärät todennäköisesti kasvavat kuten aiempinakin vuosina. Hoidontarve kasaantuisi hyvinvointialueiden aloittamisen aikaan.”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ohjeistanut kuntia antamaan tehosteita influenssarokotusten yhteydessä marras–joulukuussa. Kunnat voivat kuitenkin jakaa rokotteita jo aiemmin. Esimerkiksi Tampereella molemmat rokotukset on jo aloitettu, kertoo infektioylilääkäri Jaana Syrjänen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.
Kolmen suurimman sairaanhoitopiirin ylilääkärit pitävät rokotteiden antamista samalla kertaa toimivana käytäntönä. Jos ne jaettaisiin erikseen, hoitajien työmäärä kaksinkertaistuisi.
”THL:n suosituksen mukaisesti nyt pyritään suojaamaan vakavalle taudille alttiita ihmisiä. Perusterveille työikäisille tehosteita ei ole tarkoitettu”, sanoo infektioylilääkäri Mari Kanerva Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.
Pienemmässä Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä on päätetty noudattaa ripeämpää aikataulua. Koronarokotteen voi halutessaan käydä hakemassa jo ennen influenssapiikkiä.
Infektioylilääkäri Risto Pietikäinen yhtyy Kiurun toiveeseen hoitajien rokottamisesta. Kymenlaaksossa on tällä hetkellä maan korkein koronan ilmaantuvuusluku, ja sairaanhoito on Pietikäisen mukaan tiukoilla.
”Toivoisimme, että hoitajat saisivat uudet rokotteet, mutta THL on asiasta eri mieltä.”
Kiurun mielestä myös koronalääkkeiden käyttöä tulisi lisätä. Suomeen on ostettu 15 000 Paxlovid-lääkekuuria, mutta niistä vain 750 on käytetty. Lääke on potilaalle maksuton.
Iltalehden haastattelussa Kiuru sanoi lääkkeiden vähäisen käytön johtuvan siitä, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat erimielisiä siitä, kuka lääkkeet maksaa.
Husissa koronalääkkeiden jakelu on Järvisen mukaan toiminut erikoissairaanhoidon potilaille. Perusterveydenhuollon potilaille jakelu on ollut järjestämättä.
Jakelu on työlästä, sillä potilaiden muu lääkitys on selvitettävä tarkkaan. Paxlovidilla voi olla vaarallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.