Hölynpölyä

Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.

Kaksi päivää ennen Slovakian syyskuisia parlamenttivaaleja Facebookissa lähti leviämään ääninauha, jossa yksi maan kärkipoliitikoista, Michal Šimečka, keskusteli tunnetun toimittajan kanssa. Nauha kuulosti siltä kuin se olisi salaa äänitetty ja he puhuisivat Šimečkan aikeista ostaa ääniä Slovakian romanivähemmistöltä. Ääninauha oli deepfake-teknologialla luotu ja äärimmäisen aidon kuuloinen.

Syväväärennökset eli deepfaket ovat tulleet ryminällä osaksi poliittista kamppailua. Niiden vyöryä on povattu jo vuosikausia, mutta tänä vuonna ennustukset näyttävät käyneen toteen.

Syväväärennökset ovat kuvia, videoi­ta ja ääntä, jotka näyttävät ja kuulostavat aidoilta mutta ovat tekoälyllä luotuja synteettisiä esityksiä. Jos väärennös on riittävän hyvin tehty, sitä voi olla liki mahdotonta erottaa aidosta materiaalista.

Slovakian deepfake-huijaus oli ovelasti ajoitettu, sillä maan vaalisääntöjen mukaan media ja poliitikot eivät saa enää 48 tuntia ennen äänestystä kommentoida vaaleja.

Kesällä Floridan kuvernöörin Ron DeSantisin presidentinvaalikampanja jakoi tekoälyllä luotuja kuvia, joissa entinen presidentti Donald Trump näyttää halaavan Valkoisen talon korona-asiantuntijaa Anthony Faucia. Tilannetta ei ole koskaan tapahtunut.

DeSantis itse joutui syväväärennöksen uhriksi syksyllä, kun verkossa levisi hänestä tekoälyllä tehty video, jossa väärennetty DeSantis kertoo luopuvansa presidenttiehdokkuudesta.

Suomessa Tiktok-käyttäjät ovat kloonanneet kotimaisten poliitikkojen ääniä runsaasti viime aikoina. Esimerkiksi Meemikellari-käyttäjätunnuksen videolla aidon kuuloinen Mika Aaltola puhuu siitä, miten on koko Suomen kansan etu, että hän ”tietää olevansa muita suurempi ja mahtavampi”.

Tiktok-video on visuaalisesti tehty niin, että sen näkee olevan väärennös, mutta ääninauha kuulostaa täysin aidolta.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoo, että teknologian kehitys, on syytä ottaa laajasti huo­mioon.

”Slovakiassa levinnyt ääni­nauha oli sen verran hyvin tehty, että se on mahdollisesti voinut vaikuttaa joidenkin äänestäjien mielipiteeseen.”

Mikäli jonkinlainen deepfake-huijaus tapahtuu, siihen pitää puuttua välittömästi, Jääskeläinen sanoo. Ehdokkaan, puolueen tai viranomaisen pitää astua esiin ja kertoa, että kyseessä on väärennös. Nopea puuttuminen edellyttää, että ehdokkaidenkin pitäisi seurata aktiivisesti sosiaalista mediaa ja miettiä jo etukäteen, miten väärennökseen vastattaisiin.

”Informaatiotyhjiö täyttyy aina”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Antti Sillanpää.

”Vaaleissa ihmiset menevät äänestämään tiettynä päivänä, ja valinnat tehdään hyvinkin myöhään. Hyvin ajoitettu, ajatuksia sekoittava syväväärennös voi vaikuttaa äänestyspäätökseen.”

Jääskeläinen ja Sillanpää katsovat, että mitä parempi sivistystaso ja medialukutaito kansalla on, sitä heikommin väärennökset menevät läpi.

Suomessakin ne voivat silti upota moniin. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mediakasvatustiimin asiantuntija Tommi Tossavainen arvioi, että haavoittuvimmassa asemassa ovat ne, jotka eivät ole kovin harjaantuneita netinkäyttäjiä. He voivat olla sekä nuoria että aikuisia.

Vaarallisinta on, jos väärennettyä sisältöä tulee monesta suunnasta yhtä aikaa – etenkin, jos perinteinen media vahingossa haksahtaa huijaukseen.

Tossavainen näkee väistämättömänä, että syväväärennöksillä tullaan ennen pitkää vaikuttamaan suomalaisiin.

”Mutta vaikutetaanko siinä määrin, että Suomen yhteiskuntarauha vaarantuu? Toivottavasti ei. Minulla on luottoa vielä meidän mediaan.”

Tärkeää olisi myös, että so­siaalisen median jätit puuttuisivat syväväärennöksiin hanakammin. Jääskeläinen kertoo, että Suomikin on käynyt teknologiajättien, esimerkiksi Googlen, kanssa keskusteluja asiasta.

Teknologiayhtiöt pystyvät esimerkiksi tekoälyn, moderoinnin ja faktantarkistuksen avulla merkitsemään epäaitoa sisältöä, poistamaan sitä tai vähentämään sen näkyvyyttä. Enemmänkin voisi tehdä, Sillanpää sanoo.

Koska suomi on pieni ja vaikea kieli, Suomessa on oltu huijauksilta kohtalaisen hyvin suojassa tähän saakka. Laajat kielimallit, joihin esimerkiksi ChatGPT pohjautuu, ovat vieneet suojan, kun kuka tahansa voi helposti tuottaa kieliopillisesti uskottavia väärennöksiä myös suomeksi.

”Samaan aikaan se ei ole muuttunut miksikään, että isoilla teknologiajäteillä ei vieläkään ole hirveän isoa motivaatiota suojata meitä.”

Hyvä uutinen on, että työn alla oleva EU-sääntely tulee jossain määrin parantamaan tilannetta. Sitä odotellessa suomalaisten on syytä ottaa rauhallisesti, jos vaalien alla sosiaalisessa mediassa tulee vastaan jokin suuri paljastus, joka herättää voimakkaan tunnereaktion, Sillanpää neuvoo.

Vaaleja voidaan häiritä myös muilla tavoin kuin syväväärennöksillä. Vaalimainosten töhriminen on yleistä ja perinteistä vaalihäirintää. Viime eduskuntavaalien alla kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok) kimppuun hyökättiin kadulla.

”Varaudumme siihen, että myös ensi vuoden vaaleissa jotain häirintää tulee tapahtumaan”, Jääskeläinen sanoo.

”Erityisesti odotamme kyberhäirintää – Suomessa on nyt ollut palvelunestohyökkäyksiä melkein harva se viikko.”