Myydäänkö VR tai Posti?
Hallitus on muuttamassa rajoja valtionyhtiöiden omistukselle. Omistajaohjausministerin mukaan se ”avaa eri mahdollisuuksia”.
4
MIN
Petteri Orpon (kok) hallitus päätti hallitusohjelmassaan neljän miljardin euron investointiohjelmasta. Sillä panostetaan muun muassa elinkeinoelämälle tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen kaikkialla Suomessa.
Hallitus on päättänyt rahoittaa investoinnit osittain valtion omaisuuden myynnistä kertyvillä tuloilla.
Valtioneuvosto julkaisi 23. toukokuuta hallituksen uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen, jolla se ohjaa valtion toimintaa osakkeenomistajana 73 eri yhtiössä. Valtion omistusten arvo on heilahdellut suhdanteiden mukaan, mutta esimerkiksi vuodenvaihteessa niiden arvo oli noin 37 miljardia euroa.
Omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r) mainitsi valtioneuvoston tiedotteessa, että hallitus varmistaa, ettei se toiminnallaan syrjäytä yksityistä omistajuutta.
Adlercreutz luetteli myös uudet valtionyhtiöiden vähimmäisomistusrajat, joita hallitus ehdottaa eduskunnalle päätettäväksi.
Eduskunnalle esitetään, että lentokenttäyhtiö Finavian ja junayhtiö VR:n vähimmäisomistusraja lasketaan sadasta prosentista 50,1 prosenttiin. Kaasuyhtiö Gasumin ja Postin rajoja ehdotetaan laskettavan 50,1 prosentista 33,4 prosenttiin.
Asuntorakennuttaja A-Kruunun vähimmäisomistusraja laskettaisiin sadasta prosentista nollaan. Kemijoki Oy:n vesiosakkeiden rajaa puolestaan nostettaisiin nollasta 33,4 prosenttiin.
Suomen Kuvalehden haastattelussa ministeri Adlercreutz kertoo, että valtio-omistusten myynneillä, osingoilla ja pääomanpalautuksilla tavoitellaan hallituskauden aikana reilun kolmen miljardin euron kokonaispottia, joka käytettäisiin suunniteltuun investointiohjelmaan.
Loput rahat investointeihin, vajaa miljardi euroa, on tarkoitus ottaa Valtion asuntorahastosta. Sen päätehtävänä on rahoittaa sosiaalista asuntotuotantoa muun muassa ara-tukien kautta.
Vielä ei ole poliittista päätöstä siitä, miten kolme miljardia euroa kerätään ja mitä osuuksia yhtiöistä mahdollisesti myydään sijoittajille. Omistajaohjausosasto käy hallituskauden aikana läpi valtionyhtiöiden taseita ja hallitus pohtii, minkä yhtiön kassasta voisi ottaa esimerkiksi pääoman palautusta.
”Jos katsotaan, että taseessa on ylimääräistä, niin silloin sieltä voidaan ottaa valtiolle. En kuitenkaan halua spekuloida sillä, mitä mahdollisesti myydään”, Adlercreutz sanoo.
Jos valtion omaisuutta myydään ja rahat laitetaan pääosin väylä- ja ratahankkeisiin, joihin käytetään veronmaksajien rahaa jo muutenkin, kuinka järkevää valtion rahankäyttöä tämä on?
”Onhan tällä merkitystä esimerkiksi teollisuudelle, joka on riippuvainen infrasta. Mutta toki hallituksen pitää tarkoin pohtia, mikä ratkaisu on järkevä ja miten väyläinvestoinnit toteutetaan.”
Merkittävimmät uudet omistajapoliittiset vähimmäisomistusrajat liittyvät VR:ään ja Postiin.
Esimerkiksi VR:n raja voisi laskea sadasta prosentista 50,1 prosenttiin. Miten perustelette päätöstä?
”Tässähän ei ehdoteta, että omistusosuuksia lasketaan. Tämä ei kerro sitä, että valtio pyrkii tähän omistukseen, vaan tämä on strateginen vähimmäisraja.”
Jos vähimmäisraja lasketaan VR:ssä 50,1 prosenttiin, niin se mahdollistaa 49,9 prosentin myymisen.
”Luo se mahdollisuuden, mutta se olisi eri prosessi ja eri päätös. Vähimmäisomistusrajan laskeminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että myytäisiin”, Adlercreutz sanoo.
Eli VR:ää olisi mahdollista kuitenkin myydä?
”Luonnollisesti alarajan laskeminen avaa eri mahdollisuuksia.”
Valtion omaisuuden myyntiaikeet aiheuttavat aina poliittista kamppailua. Esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen on ihmetellyt, miksi hallitus haluaa laskea VR:n vähimmäisomistusrajaa, jos aikeissa ei ole myyminen.
Poliitikoilla onkin pohtimista, sillä valtion omaisuutta voi myydä vain kerran.
Nyt VR on valtion täysin omistama osakeyhtiö, joka on pyrkinyt kannattavaan liiketoimintaan. Venäjän liikenteen loppumisella on ollut merkittävä vaikutus tulokseen. Ennen koronaa junayhtiö maksoi vuosittain noin 100 miljoonaa euroa osinkoja valtiolle.
Toisaalta VR on laajentanut toimintaansa Ruotsiin ja kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin yli 15 miljoonaa junamatkaa viime vuonna. Se oli ennätys.
VR:n kaltainen yhtiö on arvokas ja vaatisi sijoittajalta paljon pääomaa. Suomen Kuvalehti kysyi suurilta eläkeyhtiöiltä, olisivatko ne lähtökohtaisesti kiinnostuneita VR:n kaltaisesta yhtiöstä. Eläkeyhtiöt ovat ennenkin sijoittaneet suomalaiseen perusinfrastruktuuriin, kuten sähkönsiirtoverkkoihin.
Varman, Ilmarisen ja Kevan sijoitusjohtajat vastasivat SK:n esittämään kysymykseen yleisellä tasolla, mutta kertovat, että VR:n kaltaisten yhtiöiden potentiaali käytäisiin tarkoin läpi, jos sijoitusmahdollisuus tulisi tarjolle. Arvion lähtökohtana olisi käytännössä sijoituksen tuotto-odotus.
Esimerkiksi kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioita hoitava, Suomen suurin eläkevakuuttaja Keva on kiinnostunut etenkin uusista kotimaisista kohteista.
Yleensä eläkeyhtiöt haluavat vakaata tuottoa sijoituksilta, jotka tarjoavat tasaista kassavirtaa ja suojaa inflaatiolta. Tällaisia yhtiöitä ei ole liikaa tarjolla.
Oikaisu 4.7.2024 kello 11.25. Korjattu kohtaa, jossa kerrotaan Postin olevan valtion täysin omistama osakeyhtiö. Aiemmin tekstissä puhuttiin valtion liikelaitoksesta.