Yllätys: Venäjän rupla on vahvistunut voimakkaasti

Presidentti Putin vakuutti, että talous kääntyy nousuun kahdessa vuodessa.

öljy
Teksti
Teppo Tiilikainen

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Venäjän presidentti Vladimir Putin vakuuttaa, että maan talous on toipumassa ja kääntyy uudelleen kasvuun länsimaiden pakotteista huolimatta.

Putin puhui torstaina jokavuotisessa televisioidussa tiedotustilaisuudessaan, jossa kansalaiset ja valikoidut tiedotusvälineet saivat esittää hänelle kysymyksiä. Hän vähätteli Venäjän taloudellisia ongelmia ja ennusti, että nykyinen taantuma kestää korkeintaan kaksi vuotta. Hän lupasi, että valtio estää toimillaan inflaation kiihtymisen ja turvaa työpaikat.

Putin perusteli arviotaan muun muassa ruplan vahvistumisella. Ruplan kurssi kääntyi nousuun jo helmikuussa ja on ollut viime viikkoina parhaiten menestyvä valuutta koko maailmassa. Huomattava osa viime talven rajusta kurssilaskusta on kurottu kiinni.

Viime viikkojen kehitys on ollut yllätys, sillä rupla menetti viime vuoden lopulla lähes puolet arvostaan, vaikka keskuspankki tuki sitä yli 80 miljardin dollarin tukiostoilla ja nostamalla korkoja. Ruplan arvoa painoivat tuolloin pelot siitä, että raakaöljyn hinta romahtaisi 30–40 dollariin barrelilta ja Venäjän valtionyhtiöt eivät selviytyisi ulkomaisista veloistaan.

Euro maksoi torstaina 53,4 ruplaa, kun siitä jouduttiin maksamaan joulukuussa kurssiromahduksen aikana pahimmillaan yli kaksi kertaa enemmän. Käytännössä kurssi on palannut viime marraskuun tasolle.

 

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Iikka Korhonen arvelee, että ruplan vahvistuminen johtuu osittain siitä, että sen arvo romahti viime vuoden lopulla liian alas.

”Rupla heikkeni liikaa talouden fundamentteihin nähden, nyt ollaan palautumassa takaisin”, Korhonen sanoo.

Hänen mukaansa tilastot osoittavat, että myös kansalaisten luottamus talouskehitykseen on palannut ja he ovat ryhtyneet vaihtamaan dollareitaan takaisin rupliksi. Taustalla on raakaöljyn hinnan vakiintuminen, mikä on elintärkeää Venäjän taloudelle.

”Öljyn hinnannousu on luonut ruplalle uskottavuutta. Samalla ulospäin suuntautuvat pääomaliikkeet ovat pienentyneet viime vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna”, Korhonen sanoo.

Hän uskoo, että myös Itä-Ukrainan tilanteen osittainen rauhoittuminen on vahvistanut ruplaa. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua nopeasti, jos sota kiihtyy uudelleen.

 

Monet asiantuntijat uskovat, että ruplan vahvistuminen on saavuttanut jo huippunsa, sillä Venäjän yleinen talouskehitys on edelleen heikkoa.

Bruttokansantuotteen ennustetaan supistuvan tänä vuonna vähintään 3–7 prosenttia samalla kun inflaatio kiihtyy jopa 17 prosenttiin. Venäjän keskuspankin uskotaan laskevan ohjauskorkoaan kasvun vauhdittamiseksi jo seuraavassa kokouksessaan 30. huhtikuuta.

Suomen Pankin mukaan Venäjän yksityinen ja julkinen ulkomainen velka on pudonnut viime vuoden puolivälistä neljänneksellä noin 560 miljardiin dollariin. Osa velan pienenemisestä johtuu ruplan heikkenemisestä, sillä Venäjän ulkomaisesta velasta noin neljännes on ruplissa. Julkisen sektorin osuus ulkomaisesta velasta on alle kymmenen prosenttia.

Venäjä on joutunut käyttämään vuodesta 2003 lähtien kerättyjä vararahastoja talouden tukemiseen. Rahastojen arvo pieneni maaliskuussa jälleen lähes kymmenen miljardia dollaria. Niin sanotun reservirahaston arvo oli huhtikuun alussa 75 miljardia ja kansallisen hyvinvointirahaston arvo noin 74 miljardia dollaria.

Kansallisen hyvinvointirahaston varoilla on pääomitettu liikepankkeja, joiden on määrä ohjata varoja edelleen suurten infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen ja yritysten luototukseen. Alun perin hyvinvointirahaston varoilla oli määrä rahoittaa tulevia eläkkeitä.