Vuoden alussa syntyneet pärjäävät - myös jääkiekossa
Keskushyökkääjä Mikael Granlund, syntynyt 26. helmikuuta 1992, juhlii maalia Tanskaa vastaan Bratislavassa vappuaattona. Kuva Martti Kainulainen / Suomen Kuvapalvelu.
Kanadalaisen jääkiekon huippujoukkueissa vallitsee omituinen nyrkkisääntö, kirjoittaa tiedetoimittaja Malcolm Gladwell kirjassaan Kuka menestyy ja miksi? (Docendo 2010):
NHL-joukkueiden pelaajista 40 prosenttia on syntynyt vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, 30 prosenttia huhti-kesäkuussa ja 20 prosenttia heinä-, elo- tai syyskuussa. Vuoden viimeisenä neljänneksen aikana syntyneitä on Kanadan huippukiekkoilijoista vain 10 prosenttia.
Tilastokummallisuuden havaitsi ensimmäisenä kanadalainen psykologi Roger Barnsley 1980-luvun puolivälissä.
Ilmiölle on olemassa yksinkertainen selitys. Kanadalaisessa jääkiekossa ikäluokka vaihtuu tammikuun ensimmäisenä päivänä, kuten Suomessakin. Vuoden viimeisenä päivänä syntynyt poika voi siis pelata samassa junioriluokassa kuin lähes päivälleen vuoden vanhempi, tammikuun alussa syntynyt pelikaveri.
Esiteini-iässä kahdentoista kuukauden ikäero tarkoittaa valtavaa eroa fyysisessä kypsyydessä, Gladwell kirjoittaa. Kanadassa valmentajat alkavat koota paljon matkustelevia edustusjoukkueita jo 9-10-vuotiaista pojista. Valmentajat pitävät tietysti lupaavimpina pelaajina isoimpia poikia, joilla on hyvä koordinaatio – eli niitä muutaman kuukauden muita vanhempia.
Entä Leijonamiehistö?
Edustusryhmään valittu pelaaja saa muita paremman valmentajan, pelaa parempien pelaajien kanssa ja harjoittelee enemmän.
Aluksi pelaajan etulyöntiasema johtuu siis vain siitä, että hän on hieman vanhempi. Mutta 13-14-vuotiaana hän on hyvä siksi, että on saanut parempaa valmennusta ja ylimääräistä harjoittelua. Niinpä hänellä on paremmat mahdollisuudet päästä lopulta juniorien huipputasolle ja aikuisten ammattilaisliigoihin, Gladwell väittää.
Ilmiöllä on raamatullinen nimi: Matteus-vaikutus. Matteuksen evankeliumin mukaanhan ”jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on”.
Termiä käytti ensimmäisen kerran yhdysvaltalainen sosiologi Robert Merton 1960-luvulla analysoidessaan kilpailua tiedeyhteisössä, mutta myöhemmin sillä on kuvattu varsinkin kasvatustieteissä mitä tahansa ilmiötä, jossa lähtötilanteessa pieni kuilu hyvien ja huonojen oppilaiden välillä kasvaa suureksi.
Toteutuuko Matteus-efekti Suomenkin kiekkoilussa? Leijonamiehistöön Slovakian MM-kisoihin valittiin huhtikuussa 25 pelaajaa, joista 13 oli syntynyt vuoden alkupuolella ja 12 loppupuolella. Pelaajat näyttivät jakautuvan eri syntymäkuukausiin lähes sattumanvaraisesti. Vain marras-joulukuun edustus jää jälkeen muusta vuodesta.
Suomalaisessa juniorivalmennuksessa onkin jo 1980-luvulta asti pidetty huolta siitä, että vuoden loppupuolella syntyneet eivät jää alkuvuonna syntyneiden jalkoihin, eikä Matteus-vaikutusta pääse syntymään.
Esimerkiksi nuorimmissa juniori-ikäluokissa vuoden viimeisenä neljänneksenä syntyneet voivat päästä pelaamaan vuotta nuoremman ikäluokan joukkueeseen, kertoo Jääkiekkoliiton urheilutoiminnanjohtaja Timo Bäckman. Suomessa varsinkin isoilla paikkakunnilla seuroilla on myös rinnakkaisjoukkueita, joissa fyysisesti heiveröisemmät voivat pelata omalla tasollaan.
Leijonat Slovakiassa
Suomen jääkiekkomaajoukkue Slovakian MM-kisoissa 2011, pelaajien syntymäkuukaudet.
Tammikuu: 2
Helmikuu: 2
Maaliskuu: 3
Huhtikuu: 2
Toukokuu: 2
Kesäkuu: 2
Yhteensä: 13
Heinäkuu: 2
Elokuu: 2
Syyskuu: 3
Lokakuu: 4
Marraskuu: 1
Joulukuu: 0
Yhteensä: 12