Viranomaiset kuljettavat ”kiduttajavankeja” Venäjän vankiloihin hakkaamaan ja raiskaamaan, sanoo kansalaisjärjestön perustaja
Väkivaltavideoiden tallentamisesta vastannut ”Sergei" salakuljetti toista tuhatta dokumenttia ja videota Saratovin vankilasta.
Venäläinen Gulagu.net-järjestö julkaisi 7. lokakuuta nettisivuillaan järjestölle vuodettuja videoita raaoista kidutuksista ja raiskauksista Saratovin alueella sijaitsevassa vankilassa. Asiasta nousi Venäjällä kohu, ja viranomaiset aloittivat heti epäiltyjen vankisairaalassa tapahtuneiden kidutusten ja raiskausten tutkinnat.
Joitakin vankilaviranomaisia on jo erotettu nopeasti. Syytteitä on kuitenkin nostettu ainoastaan alemman tason viranomaisia vastaan, vaikka väärinkäytöksistä on ilmeisesti tiennyt suuri joukko viranomaisia. Turvallisuuspalvelu FSB:n työntekijöihin ei ole koskettu, vaikka viraston väitetään liittyvän kidutukseen.
Vankilakidutuksilla ja -raiskauksilla on ollut Venäjän presidentin alaisuudessa toimivan FSB:n hyväksyntä, sanoo Gulagu.net -sivuston perustaja Vladimir Osetškin Suomen Kuvalehdelle. Osetškinin mukaan FSB ja Venäjän vankeinhoitolaitos FSIN tekevät tärkeimmät kidutustoimintaan liittyvät päätökset Moskovan tasolla. FSB on Venäjän ”voimavirastojen” epävirallisessa hierarkiassa reilusti FSIN:n yläpuolella.
Venäjän vankiloiden ongelmat ovat olleet tiedossa jo kauan. Kauheuksia on tapahtunut myös Suomen naapurissa, esimerkiksi Gulagu.net julkaisi pietarilaisvankilassa kuvatun pieksämisvideon jo syksyllä 2019. Viime kuukausina Venäjän vankilaolosuhteita on pitänyt esillä vankilassa istuva oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi.
Viranomaiset kuitenkin hyötyvät venäläisvankiloiden pahasta maineesta. Se suitsii esimerkiksi venäläisten intoa osallistua mielenosoituksiin, sillä ”oppositiotoiminnasta” joutuu helposti vankilaan.
Osetškinin mukaan valtiojohdon reaktio tapahtuneeseen paljastaa väärinkäytöksistä vastuussa olevien organisaatioiden todellisen luonteen.
”On selvää, että kyse on laajasta ja vuosia jatkuneesta järjestelmällisestä väkivallasta ja väärinkäytöksistä. Nyt vallanpitäjät yrittävät esittää, että he muka tekevät ongelmalle jotain.”
Osetškinin mukaan FSB ja FSIN ovat järjestäneet ”kiduttajavankien” kuljetuksia eri puolilta Venäjää vankiloihin, joissa on haluttu kohdistaa vankeihin järjestelmällistä väkivaltaa. Hän kertoo vuodetun materiaalin osoittavan, että näin tapahtui myös Saratovin vankisairaalassa. Kiduttajia tuotiin entenkin Etelä-Venäjän alueelta, muun muassa Dagestanista sekä Krasnodarin ja Donin Rostovin alueelta.
Saratov sijaitsee Volgan varrella noin 800 kilometriä Moskovasta kaakkoon.
Kiduttajavankien tehtävänä oli muun muassa lyödä ja raiskata tiettyjä vankeja Saratovin vankisairaalassa. Heidän piti myös videoida väkivaltaiset ja nöyryyttävät teot. Kuvattu materiaali luovutettiin Osetškinin mukaan vankilaviranomaisille, jotka käyttivät tallenteita kiristyskeinona ja varoituksena muille vangeille.
Videolle kuvatut teot toimivat uhkauksina, kun vankiloiden työntekijät pakottavat vankeja esimerkiksi tekemään rikoksia puolestaan. Kun kiduttajavangit suostuvat vankilaviranomaisten vaatimuksiin, heidän omat selviytymismahdollisuutensa vankilassa paranevat.
Osetškinin syksyllä 2021 käsiinsä saama, Saratovin vankisairaalan tapahtumiin liittyvä todistusaineisto on poikkeuksellisen laaja. Se sisältää toista tuhatta dokumenttia ja videota.
Osetškin julkaisi lokakuun toisena viikonloppuna YouTube-kanavallaan tietojen vuotajan, ”Sergeiksi” esitellyn miehen haastattelun.
Sergein kasvoja ei paljasteta haastattelussa turvallisuussyistä, mutta hän puhuu omalla äänellään. Hänen kerrotaan kuljettaneen tallenteet ulos vankilasta oman henkensä uhalla.
Osetškinin mukaan Sergei tuomittiin vuonna 2015 huumausainerikoksista. Hänet passitettiin istumaan rangaistustaan juuri Saratovin vankilaan.
Valkovenäläinen Sergei on taustaltaan ohjelmoija. Siksi hänet määrättiin huolehtimaan väkivallanteoista kuvattujen materiaalien tallentamisesta ja ylläpidosta. Näin Sergeillä oli vankilassa suora pääsy laajoihin kidutustietokantoihin usean vuoden ajan. Kertomansa mukaan hän ei koskaan osallistunut itse väkivallantekoihin mutta todisti tapahtumia omin silmin.
Sergei kertoo Osetškinin haastattelussa olleensa vankien sisäisessä hierarkiassa melko korkealla ja näennäisesti ”sopeutuneensa” järjestelmään. Hän oli siksi paremmassa asemassa kuin vangit, joihin kohdistettiin raakaa väkivaltaa.
Sergei sai käsiinsä myös eräissä muissa venäläisvankiloissa kuvattua materiaalia. Suuri osa Gulagu.netin lokakuun 2021 alussa julkaisemista materiaaleista oli kuitenkin kuvattu nimenomaan saratovilaisvankilassa.
Sergein vuotamat valokuvat, videot ja muut asiakirjat paljastavat kiduttamisen ja raiskausten uhreja olleen jopa toista sataa useissa venäläisvankiloissa.
Jo toistakymmentä vuotta toimineella Gulagu.netillä on Sergein lisäksi muitakin lähteitä. Sergein käsiinsä saama materiaali on kuitenkin laajuudessaan ainutkertainen.
Vankilasta vapauduttuaan Sergei haki poliittista turvapaikkaa EU-alueelta. Osetškin kieltäytyy turvallisuussyihin vedoten nimeämästä Sergein tämänhetkistä olinpaikkaa. Hänen mukaansa venäläisviranomaiset tietävät jo Sergein henkilöllisyyden.
”FSB:n tyypit pidättivät hänet ja kuulustelivat häntä syyskuun 24. päivänä Pulkovon lentokentällä. He yrittivät saada selville, miten paljon videomateriaalia Sergei luovutti meille.”
Pulkovo on Pietarin kansainvälinen lentokenttä.
Sergeitä yritettiin myös painostaa allekirjoittamaan papereita, jotka olisivat vaikeuttaneet sekä hänen että Gulagu.netin asemaa. Hän ei kuitenkaan taipunut painostukseen vaan pakeni Venäjältä.
Sergei kertoi Osetškinin haastattelussa vuotojen motiiviksi sen, että hän halusi ihmisten saavan tietää Venäjällä tapahtuvasta vankien kiduttamisesta.
Osetškin itse muutti pois Venäjältä turvallisuussyistä jo vuonna 2015 ja asuu nyt Ranskassa.
Hän perusti Gulagu.net-sivuston jouduttuaan venäläisen korruptoituneen oikeusjärjestelmän uhriksi. Osetškin menetti yrityksensä häntä vastaan nostetun tekaistun oikeusjutun vuoksi.
Osetškin kumppaneineen jatkaa vuodettujen materiaalien läpikäymistä. He aikovat julkaista uusia todisteita vielä kuluvan viikon aikana. Tavoitteena on lähettää kattava määrä todisteita Euroopan neuvostolle ja YK:lle.
”Odotamme todisteiden johtavan suuren mittakaavan kansainvälisiin selvityksiin ainakin Irkutskin ja Saratovin tapahtumista.”