Venäjän koulu valmistaa sotaan – ”Opettajat ja oppilaat on aivopesty”

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

GTO-ohjelmalla parannetaan venäläisten fyysistä kuntoa mutta myös opetetaan lapsia sotimaan. Vladimir Putin haluaa kehittää Venäjästä kiihkoisänmaallisen, jotta kaikki mitä hän haluaa tehdä, toteutuu. Tällä vaarannetaan Euroopan rauhaa ja turvallisuutta, kirjoittaa kouluneuvos Pertti Helin Kanava-lehdessä. Suomen Kuvalehti julkaisee kirjoutuksen kokonaan.

 

Lyhenne GTO tulee venäjänkielisistä sanoista, jotka tarkoittavat valmiina työhön ja puolustukseen.

GTO on Josif Stalinin määräyksestä 1931 käynnistetty ohjelma, joka on tähdännyt kansalaisten fyysisen kunnon ja terveyden edistämiseen. Kaikkien 10–60-vuotiaiden piti osallistua ohjelmaan, johon kuului tärkeänä osana kultaisen, hopeisen tai pronssisen tasomerkin suorittaminen. Saadakseen merkin tuli läpäistä testit muun muassa yleisurheilussa, uinnissa, hiihdossa, maastopyöräilyssä, patikoinnissa, ammunnassa ja kranaatinheitossa.

Vaikka Stalinin ohjelma oli voimassa Neuvostoliiton hajoamiseen saakka, sitä ei toteutettu kaikkialla. Esimerkiksi Baltian maat olivat tällainen poikkeus. Sielläkin ne nuoret, jotka halusivat päästä opiskelemaan liikunnanopettajiksi muun muassa Pietarin tai Moskovan yliopistoon, joutuivat silti suorittamaan ennen pääsykokeita GTO-testit kultaisen tasomerkin vaatimusten mukaisesti.

Koska Neuvostoliitossa arvostettiin liikuntaa ja terveydenhuoltoa, lasten ja nuorten terveys ja kunto oli hyvä, varsinkin 1960–1980-luvuilla. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen olot Venäjällä muuttuivat kuitenkin epävakaiksi. Työttömyys lisääntyi, hygienia ja terveydenhoito heikkenivät. Karjalan tasavallassa keskimääräinen elinikä oli 2000-luvun alussa alempi kuin useimmilla muilla Venäjän alueilla: miehillä 54 ja naisilla 66 vuotta. Miesten varhaiset kuolemat johtuivat usein työttömyydestä ja runsaasta alkoholin käytöstä.

Vladimir Putin ilmoittikin 24. maaliskuuta 2014 Kremlissä presidentin alaisen liikunnan ja urheilun kehittämisen neuvoston tapaamisessa GTO-ohjelman käynnistämisestä uudestaan. Ohjelmalle annettiin sen vanhan nimi, ja varsinainen aloitus tapahtui kahdellatoista pilottialueella syyskuussa 2014.

Putinin mukaan ohjelma käynnistettiin ennen kaikkea huonosti voivan, huonokuntoisen nuorison tervehdyttämiseksi. Rahoitus tulee Sotšin olympialaisten ylijääneistä varoista. Samoja varoja käytetään myös uusien urheilupaikkojen rakentamiseen GTO-ohjelman ja kansallisten urheilua koskevien tavoitteiden mukaisesti.

 

Kokemukseni Venäjältä ovat lähinnä vuosilta 2002–2012 kahdesta koulujen liikunta- ja terveyskasvatushankkeesta. Neuvostoliiton urheilua seurasin tarkemmin 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin toimin yleisurheiluvalmentajana.

Vuosina 2002–2004 olin ensimmäisessä Venäjän federaation kouluterveyskasvatuksen pilottihankkeessa kouluttajana. Health Education in Schools in the Russian Federation -nimistä ohjelmaa rahoitti Euroopan unioni Tacis-avustusohjelman kautta.

Hanke toteutettiin ja projektin johto organisoitiin saksalais-suomalaisena partneriyhteistyönä. Projektin keskuspaikka oli Moskova, ja muut pilotit olivat Kazanissa, Pihkovassa, Rostovissa ja Tšuvassiassa. Suomen ja Saksan lisäksi koulutusasiantuntijoita oli Virosta, Latviasta ja Englannista.

Hankkeen ydinajatus oli viedä eurooppalaiseen osaamiseen perustuvaa terveyskasvatusta Venäjälle. Keskeinen tavoite oli kouluttaa opetus- ja terveydenhuoltohenkilöstöä käyttämään interaktiivisia terveyskasvatuksen menetelmiä ja integroimaan terveyskasvatusta koulussa eri oppiaineisiin. Tämän lisäksi tavoitteena oli tuottaa opetusmateriaalia ja tehdä tutkimusta.

Hankkeessa onnistuttiin hyvin. Yli 11 000 ihmistä osallistui koulutuksiin ja valmennuksiin, ja erilaista terveyskasvatusaineistoa tuotettiin paljon.

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry (LIITO) aloitti 2005 yhteistyöhankkeen useiden Karjalan tasavallan ministeriöiden, Petroskoissa toimivan pedagogisen yliopiston (myöhemmin akatemia) ja karjalaisten koulujen kanssa.

Johdin hanketta, jota rahoittivat Suomesta ulkoasiain- ja opetus- ja kulttuuriministeriöt. Tukijoina oli myös kuusi kansalaisjärjestöä Karjalasta, näkyvimmin Äidit huumeita vastaan ja Karjalan tasavallan liikunnanopettajayhdistys. Hankkeen suomalaisia toimijoita olivat Terveyden edistämisen keskus ry Tekry, Terveys ry, Väestöliitto, Mielenterveysseura, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry (nykyään VALO ry).

Yhteistyön tarkoituksena oli edistää koululaisten terveyttä ja hyvinvointia liikunta- ja terveyskasvatuksen avulla. Senkin tavoitteisiin kuului opettajien kouluttaminen, kansalaisjärjestöjen aktivoiminen sekä terveyttä edistävän materiaalin tuottaminen kouluille. Projekti päättyi 2012, jolloin Suomen ulko­asiainministeriön rahoitus loppui.

GTO- ja LIITO-ohjelmien tavoitteissa on joitain yhtäläisyyksiä, mutta myös eroja.

GTO-ohjelmassa isänmaallisella kasvatuksella on keskeinen asema, toisin kuin LIITO-ohjelmassa, joka keskittyi kouluikäisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. GTO-ohjelmassa terveyden ja kunnon kohottaminen koskee kouluikäisten lisäksi myös aikuisia, aina eläkeikäisiin asti.

Molemmat ohjelmat pyrkivät edistämään työssä jaksamista, mutta GTO:lla on lisäksi samantapainen sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvä tehtävä kuin aikoinaan suojeluskunnilla Suomessa.

 

Venäjällä myös lasten ja nuorten terveys heikkeni hyvin nopeasti Neuvostoliiton ha­joamisen jälkeen. Merkittäviä syitä olivat työttömyys ja köyhyys.

Perheiden heikosta toimeentulosta johtui ainakin osittain myös lasten ja nuorten pituuskasvun hidastuminen ja painon väheneminen. Alkoholin ja huumeiden käyttö ja tupakointi lisääntyivät varsinkin 15–17-vuotiaiden keskuudessa.

Esimerkiksi vuodesta 2001 vuoteen 2002 erilaisten sairauksien määrä kasvoi Karjalan tasavallassa kymmenellä prosenttiyksiköllä. Täysin terveitä lapsia oli vain vajaat 20 prosenttia. Kahdella kolmesta oli terveysongelmia, jotka eivät varsinaisesti haitanneet koulunkäyntiä. Joka viidennellä oli krooninen sairaus.

Vain alle 80 prosenttia oppilaista pystyi olemaan mukana opetussuunnitelman mukaisessa liikuntakasvatuksessa, loput olivat erityisliikunnassa.

Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten yleisimpiä terveysongelmia olivat psyykkiset sairaudet, toiseksi yleisimpiä fyysiset sairaudet ja kolmanneksi yleisimpiä synnynnäiset poikkeavuudet.

Liikunta-, umpieritys-, hengitys- ja ruoansulatuselimistöjen ja hermoston sairaudet lisääntyivät eniten ennen vuotta 2002. Myös sukupuolitaudit ja teini-iän raskaudet yleistyivät huolestuttavasti. Monet ammattikoulunsa päättäneet opiskelijat olivat niin huonossa kunnossa, että he eivät pystyneet tekemään työtä.

Koulu pyrki Karjalassa auttamaan 2000-luvun alussa lapsia ja nuoria kykyjensä mukaan. Kouluissa lääkäri-, psykologi- ja muut terveyspalvelut olivat melko hyvin saatavilla, mutta autettavia oli toisaalta paljon, ja nykyaikaisista hoitokeinoista oli puute.

Muukaan perusterveydenhoito ei pystynyt kuntouttamaan kaikkia nuoria.

 

GTO-ohjelman käynnistyessä 2014 lasten ja nuorten terveys ja kunto olivat kohentuneet Karjalan tasavallassa merkittävästi 2000-luvun alusta muun muassa LIITO-ohjelman ansiosta. Venäjältä tulikin suomalaisille pyyntöjä sen viemisestä myös muualle kuin Karjalaan.

Presidentti Dmitri Medvedev lupasi Petroskoissa syksyllä 2011 harkita hankkeen laajentamista kaikkialle Venäjän federaatioon. Minunkin piti tavata Medvedev samalla käynnillä, mutta yhteensattumien vuoksi tapaaminen peruuntui.

LIITO-ohjelman konkreettisia tuloksia olivat Karjalan tasavallassa esimerkiksi seuraavat asiat:

Kaikkiin kouluihin luotiin terveystiimiverkostot ja tehtiin koulutusopas oppilaiden terveyden edistämiseksi.

Tiimeihin kuuluu aina rehtori, opettajia, lääkäri, psykologi, oppilaiden vanhempia, kansalaisjärjestöjen edustajia ja oppilaita.

LIITO kehitti Karjalan omien asiantuntijoiden kanssa suomalaisen mallin mukaan Kansainvälisen Liikunta- ja Terveyskasvattajien Kongressin, joita pidettiin Petroskoissa 2008, 2010, 2012 ja 2014.

THL:n mallin mukaiset kouluterveyskyselyt toteutettiin 2010 ja 2012.

Koulujen terveysliikunnalle tehtiin sekä määrä- että laatusuositukset SLU:n Nuoren Suomen mallin mukaan.

Suomenkielisiä terveystiedon oppikirjoja ja opettajien oppaita käännätettiin venäjäksi ja muokattiin niitä Karjalaan sopiviksi yhteistyössä paikallisten asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi pilottikouluissa aloitettiin terveystiedon opetus.

Kouluterveyspäivät järjestettiin terveyskonferenssien yhteydessä 2009, 2010 ja 2011.

Ulkoasiainministeriö lopetti vuonna 2012 kaikkien kansalaisjärjestöjen lähialuehankkeiden rahoittamisen, jolloin myös LIITO:n ministeriöltä saama rahoitus loppui.

Tämän jälkeen saatiin vielä opetus- ja kulttuuriministeriöltä pientä avustusta, jonka varassa yhteistyötä jatkettiin Karjalassa vuoteen 2015 saakka.

Venäläisillä oli haluja jatkaa yhteistyötä suomalaisten kanssa. Federaation duuman koulutusasioiden asiantuntijat esittivät jo Petroskoin kongressissa 2012 näkemyksiä, jotka kielivät uusista suunnitelmista. Seuraavana syksynä liikunnan määrää lisättiin sekä perus-, ammatti- että korkeakouluissa kahdesta kolmeen tuntiin viikossa. Myös liikunnanopettajien täydennyskoulutukseen panostettiin aikaisempaa enemmän.

Putinin GTO-ohjelma on suoraa jatkoa näille toimenpiteille.

 

Uuden GTO-ohjelman piirissä ovat kaikki venäläiset 6-vuotiaista 70-vuotiaihin saakka.

Se koostuu viidestä osasta: ”isänmaallisen kasvatuksen tieteellisestä seurannasta”, sen eri suuntausten toteuttamisesta, vapaaehtoisliikkeiden tukemisesta, tiedottamisesta sekä lasten ja nuorten ”sotilaspatrioottisesta kasvatuksesta”.

Ohjelmassa on edelleen mahdollisuus suorittaa tasomerkkejä, mutta se ei ole enää pakollista. Ohjelma päivitetään neljän vuoden välein; parhaillaan Venäjän opetus- ja tiedeministeriö päivittää sitä vuosille 2016–2020.

Putinin ohjelma esiteltiin lyhyesti ensimmäistä kertaa liikunnanopettajille Petroskoin IV Kansainvälisessä Liikunnanopettajien Kongressissa kesäkuussa 2014.

Laajempi ohjelman esittely tapahtui kuitenkin vasta seuraavassa kongressissa viime kesänä. Se poikkesi lähes täydellisesti kaikista aikaisemmista kongresseista, joissa oli keskitytty monipuoliseen, lähes kaikki lajit huomioineeseen liikunnan ja terveyden edistämiseen.

Vuoden 2015 kongressi sisälsi suurimmaksi osaksi GTO-ohjelmaan liittyviä lajeja, kuten kahvakuulaharjoituksia, kivääriammuntaa, itsepuolustusta ja painia.

Tilaisuudessa GTO-ohjelman uusina tavoitteina esiteltiin muun muassa liikunnanopetuksen ”nykyaikaistaminen” ja uusien urheiluseurojen perustaminen. Venäjällä on edelleen vähän urheiluseuroja verrattuna Suomeen, mutta tämä tilanne halutaan siis korjata.

Lisäksi kongressin alustuksissa tuotiin esiin, että venäläisten tulisi pyrkiä liikunnan avulla vahvistamaan fyysistä kuntoaan ja terveyttään sekä parantamaan sillä tavalla elämänlaatuaan. Myös patriotismin ja kansallistunteen vahvistaminen kuuluu edelleen tavoitteisiin.

Karjalan Sanomat uutisoi 1.7.2015 Karjalan tasavallan urheiluministerin Aleksander Voronovin kertoneen kongressissa, että ohjelmaan otetaan uusia lajeja, muun muassa Putinin suosima sambo-kamppailulaji ja Venäjän Karjalan Liiton elvyttämä kyykkä-peli, joka tunnetaan myös Suomessa. Voronov itse on Karjalan tasavallan mestari sambossa.

Ministeri esitteli tilaisuudessa myös, miten koulujen liikuntatunnit on järjestettävä ja mitä varusteita tunneilla tarvitaan. Hän lupasi, että Karjalan tasavallassa rakennetaan sata uutta urheilukenttää, joilla myös eri-ikäiset aikuiset voivat tutustua GTO-ohjelmaan.

 

Tärkeä osa GTO-ohjelmaa ovat fyysisen kunnon testit. Niillä voidaan arvioida, kuinka hyvin kukin ohjelmassa mukana oleva pystyy vastaamaan ohjelman päätavoitteeseen, olemaan ”valmiina työhön ja puolustukseen”.

GTO-testiohjelma ja sen vaatimustaso on määritelty sukupuolen sekä ikään liittyvän suorituskyvyn mukaan.

Tavoitteena on saavuttaa kunkin osanottajan kykyjen mukainen tasomerkki: pronssinen, hopeinen tai kultainen (vaikein taso). Vaikka niiden suorittaminen on vapaaehtoista, tavoitteena on, että mahdollisimman moni osallistuu merkkitesteihin.

Testejä varten on iän mukaan muodostettu 11 testiryhmää, joilla kullakin on omat testinsä ja tasomerkkivaatimuksensa. Testit 1–5 ovat kouluikäisten, 6–9 työikäisten ja 10–11 eläkeikäisten testejä. Taulukossa nähdään 13–15-vuotiaiden poikien ja tyttöjen testien vaatimukset kolmessa tasomerkkiluokassa.

Kuntotestit läpäisseille ylioppilaille luvataan lisäpisteitä korkeakoulun pääsykokeissa.

Opettajat toivovat, että GTO-ohjelma motivoisi liikkumaan vapaa-aikana enemmän kuin ny­kyään, jolloin suuri osa lapsista viettää aikaansa tietokoneen ääressä.

Joitakin lapsia kiinnostaa verrata itseään vanhempiinsa, joilla on neuvostoaikainen merkki. Merkin suorittamiseen kannustaa myös ajatus, että hyvässä kunnossa olevat voivat paremmin taistella paikoista työelämässä.

 

Karjalan tasavallassa yli 60 000 nuorta osallistui Voronovin mukaan testeihin kouluissa, opistoissa ja Petroskoin yliopistossa. Vähän yli kolmasosa läpäisi testit.

Petroskoin liikunnanopettajien kongressin osanottajat haukkoivat kesäkuussa 2015 henkeään. Tilaisuus ei muistuttanut lainkaan aikaisemmin Petroskoissa tai Länsi-Euroopassa järjestettyjä kansainvälisiä liikunnanopetta­jien koulutustilaisuuksia. Suurin osa kongressiohjelmasta oli GTO:ta. Kuuleman mukaan kongressi alkoi niin kuin sota olisi syttynyt.

Yksi useissa aikaisemmissa kongresseissa mukana ollut suomalainen liikunnanopettaja kertoo: Olin lähinnä kauhuissani muuttuneesta ilmapiiristä ja lajivalikoimasta. Jotenkin kehitys näytti pysähtyneen, ja paluu 1930-luvun Neuvostoliittoon tuntui hurjalta. Avajaisissa näytettiin Stalinin ajan sotilaallisia kulkueita ja muuta vastaavaa. Kiihkoisänmaallisuus paistoi paikalla olleista venäläisistä.

Jos Suomessa olisi tapahtunut vastaavaa, siitä olisi noussut mediassa vielä suurempi meteli kuin Olli Immosen tunnetusta kirjoituksesta. Näkyi selvästi, että Putinin agitaatio on purrut hyvin Venäjällä.

 

Krimin valtaus ja Ukrainan sota valheellisine väitteineen, Venäjän aikaisemmat sotatoimet Georgiassa sekä nyt Syyriassa tehdyt hävittäjähyökkäykset osoittavat, että ”valmiina työhön ja puolustukseen” -ohjelma tarkoittaa myös olemista valmiina hyökkäykseen.

Sotiminen ja valheellinen informaatiosota aiheuttavat pelkoa ja turvattomuutta sekä Aasiassa että Euroopassa: ennen kaikkia Baltian maissa, mutta myös Suomessa ja Ruotsissa. On luonnollista, että Natoon liittymistä pohditaan.

Venäjällä on esitetty jo aikaisemmin ajatuksia, että Suomi kuuluu Venäjän etupiiriin. Pelko siitä, miten arvaamattomasti Putin voi toimia, on aiheellinen. Toista maailmansotaa edeltänyt Neuvostoliiton ja Saksan välinen Ribbentrop-sopimus sekä talvisodan aattona ammutut Mainilan lau­kaukset kertoivat silloisen Venäjän diktaattorin Josif Stalinin epäluotettavuudesta. Monikaan ei luota Putiniin sen enempää.

 

Venäjän koulujen ensimmäinen koulupäivä alkoi tänä syksynä oppitunneilla, joilla oli kaksi aihetta: Valmiina työhön ja puolustukseen sekä Venäjän oppitunti maailmalla. Tuntien pitäjiksi oli kutsuttu muun muassa sotaveteraaneja.

Uuden kouluvuoden alkaessa otettiin käyttöön myös uudet Venäjän historiaa käsittelevät oppikirjat.

Historialliset ja kulttuuriset standardit muutettiin niin, että ”vaikeita kiistoja herättäneitä historian kysymyksiä” sisältävät kohdat muutettiin.

”Vaikeisiin historian kysymyksiin” kuuluivat esimerkiksi Neuvostoliiton toista maailmansotaa edeltäneen ulkopolitiikan uudelleenarviointi sekä Neuvostoliiton asema kylmän sodan aikana. Putinin mukaan vanhoissa oppikirjoissa Neuvostoliiton roolia toisessa maailmansodassa ja monissa muissa tärkeissä historiallisissa tapahtumissa oli aliarvioitu.

Käytännössä Putin on valjastanut koko koulujärjestelmän itsensä käyttöön. Opettajat ja oppilaat on agitoitu ja aivopesty toimimaan presidentin silmäteräksi tulleen GTO-ohjelman mukaisesti.

GTO-ohjelman idea lasten ja nuorten sotilaspatrioottisesta kasvatuksesta on pelottava. Putin haluaa kehittää Venäjästä kiihkoisänmaallisen, jotta kaikki mitä hän haluaa tehdä, toteutuu. Tällä vaarannetaan Euroopan rauhaa ja turvallisuutta.

Putin aloitti venäläisissä patriotismin nostatuksen Krimin valtauksella. Itsekin olen jo saanut todeta kansallismielisyyden lisääntyneen karjalaisten ystävieni keskuudessa.

Vuonna 2007 perustetun Suomen Liikunnan ja Ter­veystiedon Opettajien, Viron Liikuntakasvatusliiton ja Karjalan Tasavallan Liikunnanopettajien Yhdistyksen Yhteistyöunionin tärkeä tavoite on ollut rauhantyön edistäminen. Nämä rauhantyön toimintaedellytykset ovat heikentyneet.

 

GTO-ohjelman ei sellaisenaan tarvitsisi olla rauhan ja turvallisuuden uhka, mutta kun siihen liittyy samaan aikaan erittäin ongelmallinen poliittinen tilanne ja kiihkoisänmaallinen agitaatio sekä Putinin persoonallisuudesta paistava rauhattomuus, arvaamattomuus ja sairaalloinen narsistisuus, se tekee ainakin Suomeen ja Eurooppaan liittyvästä uhkasta todellisen.

Suomen, Euroopan unionin ja muiden Euroopan maiden on kaikesta huolimatta yritettävä rakentaa entistä parempaa rauhanomaista rinnakkaiseloa Venäjän kanssa. Samaan aikaan Suomen tulisi vakavasti harkita liittymistä Natoon, mieluiten samaan aikaan Ruotsin kanssa.

Suuri osa lapsista ja nuorista sekä asevelvollisista ja aikuisista on Suomessa melko huonossa kunnossa. Sen takia myös meillä pitäisi aloittaa koko kansaa koskeva fyysisen kunnon ja terveyden remontti.

Armeijan kalustohankintojen määrärahoja ollaan jo nostamassa. Myös säännöllisen päivittäisen liikunnan lisääminen kohentaisi sekä lasten, nuorten että aikuisten fyysistä suorituskykyä ja parantaisi tällä tavoin maamme puolustusvalmiutta.

 

Kirjoittaja Pertti Helin on filosofian tohtori, kouluneuvos, Itä-Suomen yliopiston psykofysiologian dosentti emeritus ja liikuntatieteiden maisteri, joka on toiminut Venäjän koulujen liikunta- ja terveyskasvatushankkeen johtajana.

Juttun on alun perin julkaistu Kanavassa 8/2015. Suomen Kuvalehti ja Kanava kuuluvat samaan lehtiperheeseen Otavamediassa ja niillä on yhteinen päätoimittaja.