Venäjä vastaan Ukraina: Kiristymistä osattiin odottaa – ”Täysimittainen sota tulisi Venäjälle hyvin kalliiksi”
Tilanne on hyvin vakava, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristi Raik.
Ukrainan ja Venäjän välit ovat kiristyneet äärimmilleen. Venäjä väittää ukrainalaisten terroristiryhmien yrittäneen tunkeutua Venäjän Ukrainalta valtaamalle Krimille, mutta Ukraina on kiistänyt tapahtumat.
Asioiden todellisesta kulusta vallitsee osapuolten välillä jyrkkä erimielisyys.
Ukrainan presidentti Petro Porošenko on määrännyt maan armeijan yksiköt täyteen taisteluvalmiuteen Krimin rajalla ja Itä-Ukrainassa. Venäjän presidentti Vladimir Putin puolestaan on kertonut harkitsevansa turvatoimien kiristämistä Krimin alueella.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik pitää tilannetta vakavana. Venäjä on viitannut olevansa tyytymätön rauhanprosessiin ja Minskin sopimukseen, joka on ainoa konkreettinen toimenpide, jolla kriisiä on yritetty ratkaista.
”Samaan aikaan Venäjä on siirtänyt joukkojaan rajan läheisyyteen, esittänyt syytöksiä sekä puhunut provokaatioista ja terrorismista. Sotilaallisen voiman käyttöä ei ole suljettu pois. Toisaalta monet seikat puhuvat sitä vastaan, että Venäjä aloittaisi sotilaallisen hyökkäyksen”, Raik sanoo.
”Sellainen skenaario, että Venäjä yrittäisi vallata lisää alueita tai luoda maayhteyden Krimiltä Donbassiin, olisi erittäin vaikea saavuttaa. Se vaatisi täysimittaista sotaa, joka tulisi Venäjälle hyvin kalliiksi. Sillä olisi katastrofaaliset seuraukset Venäjän ja lännen sekä Moskovan ja Kiovan välisille suhteille.”
Venäjä saattaa uusilla toimillaan haluta saada rauhanprosessin uudelle uralle, kun Minskin sopimus ei ole palvellut sen tavoitteita. Se testaa nyt lännen reaktioita provokatiivisella toiminnalla ja puheilla.
”Venäjä haluaa ilmeisesti katsoa, olisiko lännessä enemmän valmiutta myönnytyksiin kuin aikaisemmin, jos se uhkailee sotilaallisella voimankäytöllä. Se on ikään kuin tehnyt uuden avauksen”, Raik sanoo.
Kuluneen vuoden aikana Minskin sopimuksen toimeenpanosta on väännetty taukoamatta. Venäjällä, Ukrainalla ja lännellä on siitä omat tulkintansa.
Venäjä on yrittänyt saada aikaan paikallisvaaleja separatistialueelle Minskin sopimuksen perusteella. Tämä on saanut jonkinasteista tukea Saksalta ja Yhdysvalloilta.
”Venäjä ei kuitenkaan ole ollut valmis omalta osaltaan luomaan tarvittavia edellytyksiä sille, että alueella voitaisiin järjestää kunnolliset vaalit. Turvallisuustilanteen vuoksi vaaleja ei voida pitää, ja kansainvälisillä tarkkailijoilla on sinne hyvin rajoitettu pääsy”, Raik toteaa.
”Venäjän tavoitteena on ollut todennäköisesti järjestää näennäiset vaalit. Ne pidettäisiin sen ohjauksessa ilman että ukrainalaiset viranomaiset pääsisivät hallinnoimaan prosessia.”
Tämä voisi Raikin mukaan johtaa siihen, että separatistijohtajat tunnustettaisiin laillisiksi alueen edustajiksi ilman oikeasti vapaita vaaleja, ja Venäjä edelleen kontrolloisi alueita ja pääsisi lisäämään vaikutusvaltaansa koko Ukrainaan.
”Mutta tässä se ei ole onnistunut.”
Kristi Raikin mukaan tilanteen kiristymistä on osattu odottaa. Yllättävää on kuitenkin se, että väitetty provokaatio tapahtui Krimillä eikä Itä-Ukrainassa. Taistelut Itä-Ukrainassa ovat kesän aikana kiihtyneet, ja heinäkuu oli pahin kuukausi kuluneen vuoden aikana.
Kiristyneelle tilanteelle on useita selittäviä tekijöitä. Länsi on hajanaisessa tilassa ja Yhdysvalloissa on meneillään presidentinvaalikampanja. Maa on jakautunut, eikä varmaa tietoa ole siitä mitä seuraavalla kaudella tapahtuu.
”Toisaalta EU:lla on paljon omia ongelmia alkaen Brexitistä, terrori-iskuista ja Turkin vallankaappauksen aiheuttamasta tilanteesta. Ja jos Minskin sopimus romuttuu lopullisesti, eteen nousee kysymys siitä, mitä se merkitsee pakotteiden kannalta. EU:n asettamat pakotteet on sidottu sopimuksen toimeenpanoon.”
Raikin mukaan sodan laajenemisen mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Mutta lisäalueiden valtaaminen ei ole Venäjän varsinainen tavoite. Venäjä on menettänyt vaikutusvaltansa Kiovaan ja haluaisi palauttaa Ukrainan omaan etupiiriinsä ja siten kontrolloida maan ulkopoliittista suuntautumista.
”Yksi mahdollisuus on se, että Ukraina ajautuu sekasortoon ja kaaokseen ja menettää sitä kautta lännen tuen ja putoaa Venäjän syliin”, Raik sanoo.
”Venäjä saattaa myös haluta Ukrainaan liittovaltiomallin, joka takaa Venäjälle tiettyjen alueiden kautta epäsuorasti vaikutusvipuja Ukrainan päätöksentekoon. Se on varmasti ollut Minskin sopimuksen tausta-ajatus Venäjän näkökulmasta.”