Vallonia iski EU:ta vyön alle – ”Iso menetetty mahdollisuus, jos tämä mennään nyt sössimään”
Pieni belgialaisalue uhkaa Euroopan unionin kauppapolitiikkaa.
Belgian Vallonian alueparlamentti pani kapulan Euroopan unionin kauppapolitiikan rattaisiin. Se ei hyväksy EU:n ja Kanadan neuvottelemaa Ceta-vapaakauppasopimusta.
Ceta-neuvottelut saatiin päätökseen vuonna 2014. Prosessin pitäisi jatkua siten, että EU ja Kanada allekirjoittavat sopimuksen, minkä jälkeen jäsenmaat ratifioivat sopimuksen.
Jatko näyttää epävarmalta.
Käytännössä 3,5 miljoonan asukkaan Vallonialla on veto-oikeus, koska Ceta-sopimusta vastustaessaan se voi estää ratifioinnin Belgian osalta.
Valloniassa sopimuksen pelätään antavan kanadalaisille yrityksille liikaa valtaa, jolloin alueen omat yritykset ovat uhattuina.
”Vallonia on rakenteellisen muutoksen kourissa”, kuvaa Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen. ”Siellä on menetetty paljon teollisuuden työpaikkoja.”
Vallonia ei ole ainoa vapaakauppaan penseästi suhtautuva alue Euroopassa.
”Itävallassa ja Saksassa on iso kriittinen joukko, joka kokee globalisaation uhkana”, Turtiainen sanoo. ”Lisäksi Bulgaria ja Romania ovat vastustaneet Ceta-sopimusta, koska Kanada ei kohtele niitä samalla tavalla viisumien osalta kuin muita EU-maita.”
Ceta-sopimuksen kaatuminen rampauttaisi EU:n kauppapolitiikan. Käynnissä olevien kauppaneuvottelujen osapuolet todennäköisesti kokisivat EU:n hyvin hankalana kumppanina, jos yksittäinen kansallinen tai alueellinen parlamentti voi keskeyttää ratifiointiprosessin.
”EU:lla on käynnissä yli kymmenen vapaakauppasopimusneuvottelua, joista moni on jo loppuvaiheessa”, Turtiainen sanoo. ”Ensi vuonna komissio voi esittää Singaporen ja Vietnamin kanssa neuvoteltuja sopimuksia hyväksyttäväksi. Toivottavasti silloin ei lähdetä riitelemään jo neuvotelluista sopimuksista.”
Vapaakauppasopimukset ovat saaneet ankaraa kansalaiskritiikkiä. Huoli on kohdistunut etenkin sopimuksien investointisuojiin.
”Näissä luodaan oikeusjärjestelmän ulkopuolinen riitojenratkaisumekanismi, eli riitoja on mahdollisuus käsitellä eri väylää pitkin”, Turtiainen sanoo. ”Cetassa investointisuojan taso ei ole kuitenkaan yhtään korkeampi kuin mitä meidän kansallinen ja EU:n lainsäädäntö jo nyt tarjoaa.”
Investointisuojan tarkoituksena on turvata, ettei kansallisilla päätöksillä tallota mielivaltaisesti investoijien oikeuksia. Kriitikot pelkäävät, että investointisuojalla kävellään EU:n ja kansallisten oikeusjärjestelmien yli.
Cetaa enemmän kritiikkiä on saanut EU:n ja Yhdysvaltojen TTIP-sopimusneuvottelu.
”Yksi Cetan vastustamisen syy lienee se, että jotkut näkevät sen väylänä vastustaa TTIP-sopimusta”, Turtiainen pohtii. ”Jos ensin kaadetaan Ceta, niin sen jälkeen TTIP-neuvottelut jäävät täysin jumiin.”
Vapaakauppasopimuksilla luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja alennetaan kaupankäynnin kustannuksia.
”Ceta toisi eurooppalaisille yrityksille merkittävää kilpailuetua Kanadan markkinoilla. Olisi iso menetetty mahdollisuus, jos tämä mennään nyt sössimään.”
Suomi on viennistä riippuvainen pieni talous.
”Uusien vapaakauppasopimuksien myötä EU:n vienti on aina noussut.”
Komission arvion mukaan Cetan myötä eurooppalaiset yritykset säästävät vuodessa 470 miljoonaa euroa.