Kansanliikkeet Viron vallanpitäjiä vastaan
Kun sisäministeri yritti erottaa poliisi- ja rajavartiolaitoksen pääjohtajan, oppositio sai uuden vaihteen päälle.
Virossa oikeistopopulistisen puolueen ministerin yritys siirtää poliisi- ja rajavartiolaitoksen pääjohtaja pois tehtävästään on lyönyt lisää kierroksia hallitusta vastustavalle liikkeelle.
Ekren sisäministeri Mart Helme kuitenkin epäonnistui Elmar Vaherin syrjäyttämisessä. Pääministeri Jüri Ratas ei niellyt hallituksen nimittämän huippuvirkamiehen erottamista, vaan totesi Ekren johdon kanssa neuvoteltuaan, että asiassa oli toimittu hätiköidysti.
Vaikka keskustapuoluetta johtava Ratas ei halunnut kutsua erottamisjupakkaa hallituskriisiksi, joukko entisiä sisäministereitä ja muut keskeiset oppositiopoliitikot tyrmistyivät yrityksestä kajota oikeusvaltion perusteisiin.
Kansallismielinen Ekre eteni maaliskuun parlamenttivaaleissa Viron kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Sen maahanmuuttovastaisuus ja jopa vihamielinen suhtautuminen vähemmistöihin ovat toimineet kimmokkeena some-ilmiöksi nousseelle Kõigi Eesti eli Kaikkien Viro -liikkeelle.
Suvaitsevaisuutta puolustavan liikkeen Facebook-sivu keräsi perustamisensa jälkeen nopeasti lähes 30 000 tykkääjää. Huhtikuun 2019 puolessavälissä liike järjesti Tallinnan laululavan kupeessa noin 10 000 osallistujaa koonneen avoimen konsertin otsikolla Kõigi Eesti Laul eli Kaikkien virolaisten laulu.
Liikkeen kannattajiksi on ilmoittautunut muun muassa satakunta luovien alojen edustajaa sekä joukko yrittäjiä, jotka rahoittivat noin 100 000 euroa maksaneen tilaisuuden.
Sitoutumattomuutensa korostamiseksi liike vetosi perustamisvaiheessa ydinjoukkonsa jäseniin, jotta nämä luopuisivat mahdollisista puoluekirjoistaan.
Mart Helme väitti konserttipäivänä Ekren sponsoroimassa radio-ohjelmassa Räägime asjast, että konsertin rahoituksen oli hoitanut ”süvariik”.
”Olipa se [suursijoittaja George] Soroksen tai jonkun muun rahaa”, hän julisti.
Süvariik” eli ”syvä valtio” on selvä viittaus presidentti Donald Trumpin ahkerasti viljelemään deep state -käsitteeseen, jonka mukaan kaiken yhteiskunnassa koetun pahan aiheuttajana on salamyhkäinen ja pahantahtoinen virkamieskoneisto.
Helme väitti myös, että media olisi paisutellut konsertin osallistujamäärää paikan päältä otettuja kuvia manipuloimalla.
Tähän mennessä kannatuksensa Kõigi Eestille on voinut ilmaista esimerkiksi käyttämällä sosiaalisessa mediassa liikkeen tunnusta, graafista valkoista sydäntä.
Liike ei halua kuitenkaan käpertyä omaan somekuplaansa, vaan sen ydintiimi harkitsee parhaillaan valtakunnallisen organisaation perustamista ja henkilöjäsenten keräämistä.
Kõigi Eesti ilmoittaa haluavansa edistää suvaitsevaisuutta, yhteenkuuluvuutta ja kriittistä suhtautumista valeuutisiin kouluttamalla nuoria ja järjestämällä paikallisia kansalaiskeskusteluja. Ruohonjuuritason aloitteiden toivotaan myös vahvistavan liberaalia demokratiaa.
Liikkeen perustajiin kuuluva yritysjohtaja Indrek Kasela toivoo sen olevan vaihtoehto ”epädemokraattisesti johdetuille” vanhoille puolueille.
”Puolueilla on nykyisin liian iso rooli. Jos halutaan kehittää yhteiskuntaa, talkoisiin on saatava mukaan enemmän ihmisiä”, Kasela sanoo.
Kõigi Eesti -liikkeen edustajat tapasivat maanantaina pääministeri Rataksen. Paikalla olleet yrittäjät kertoivat, että Viron muuttuneen ilmapiirin vuoksi Viro ei ole houkutteleva ulkomaalaisten työntekijöiden tai paluumuuttoa harkitsevien asiantuntijoiden silmissä.
”Näillä ihmisillä ei ole enää luottamusta tulevaisuuteen hallituksen jäsenten lausuntojen vuoksi”, kertoi Ratakselle IT-alalle työskentelevä Karen K. Burns.
Teknologiayrittäjä Allan Martinson puolestaan arvioi, että Virolla olisi juuri nyt erinomainen mahdollisuus vauhdittaa tietopohjaisen, korkeaa lisäarvoa tuottavan talouden kasvua.
”Se kuitenkin liittyy hyvin vahvasti siihen, millaisena lahjakkaat osaajat ja sijoittajat Viron näkevät – millaisena maana he sitä pitävät.”
Kansallismielisen populismin vastustaminen sai jo hallitusneuvottelujen aikana myös mielenosoittajat liikkeelle.
Aktivistiryhmä ”Kyllä vapaudelle – ei valheille” (Jah vabadusele – ei valedele) aikoo seistä kylttiensä kanssa hallitusrakennuksen ulkopuolella joka torstai, ”kunnes hallitus eroaa”.
Poliisijohtajan erottamisyritystä seuranneella viikolla aktivistit saivat rinnalleen myös mielenosoitusten tehoon aiemmin epäilevästi suhtautuneita Kõigi Eesti -liikkeen kannattajia.
”Keskeiseen instituutioon eli poliisilaitokseen puuttuminen oli liikaa. Martin Helme teki tämän vieläpä konsultoimatta pääministeriä. Tämän hän on itsekin myöntänyt”, kertoo Kõigi Eestin puuhamies Silver Tambur.
Kyllä vapaudelle – ei valheille -ryhmän aktivistien mukaan pahimmassa tapauksessa Virosta tulee muutamassa vuodessa yhtä autoritaarinen kuin Puola tai Unkari.
Ryhmän perustaneen Maris Hellrandin mukaan osa Viron ministereistä flirttailee Unkarin presidentti Viktor Orbánin ajatusten kanssa. Vielä ”hyytävämpää” on hänen mielestään se, että Viro on ilmastomuutoksen tyyppisissä kysymyksissä äänestänyt Puolan ja Unkarin kanssa samassa rintamassa.
”Tämä merkitsee irtautumista poliittisesta kodistamme – Pohjoismaista ja Baltiasta.”
Perjantaina 23. elokuuta tulee kuluneeksi 30 vuotta Baltian ketjusta eli jättimielenosoituksesta Baltian maiden itsenäisyyden puolesta. Siihen osallistui noin kaksi miljoonaa virolaista, latvialaista ja liettualaista.
Nyt tekeillä on uusi iso mielenosoitus. Kyllä vapaudelle – ei valheille -ryhmä haluaa muistuttaa historiasta järjestämällä suurmielenosoituksen Hirveparkissa eli Hirvipuistossa, jossa vuonna 1987 pidetty kansankokous oli lähtölaukaus Neuvostoliitosta irtautumiselle.
”Loppuuko tämä farssi?” -nimeä kantava protesti järjestetään Viron EU-kansanäänestyksen vuosipäivänä 14. syyskuuta.
Viikoittaiset mielenosoitukset istuntopäivänä on tarkoitettu kolkuttamaan Ekren hallituskumppanien omatuntoa, mutta niistä on myös muodostunut uusi kuvauskohde Toompean mäellä kiertäville turistiryhmille.
Virolaisen Diplomaatia-lehden päätoimittaja Erkki Bahovskin mukaan maan kansainvälinen maine ei ole ainakaan vielä varsinaisesti tahraantunut.
”Virosta on aiemmin kirjoitettu hyvin positiivisesti. Nyt Ekren ministereiden sooloiluyritykset ja Viron äänestyskäyttäytyminen esimerkiksi ilmastoasioissa ovat aiheuttaneet tuohon kuvaan pieniä muutoksia”, arvioi Bahovski.
”Tärkeissä pääkaupungeissa ei kuitenkaan tehdä johtopäätöksiä median kirjoittelun perusteella.”
Bahovski muistuttaa pääministeri Rataksen vakuuttaneen, ettei Viron EU- tai Nato-politiikka muutu. Viron poliittiset suhteet Suomeen ovat perinteisesti olleet läheiset.
”Viron on kuitenkin valittava, äänestääkö se Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Suomen vai Unkarin mukana.”
Kevään 2019 parlamenttivaalit voittanut liberaali reformipuolue on pitänyt tuoreimpaan hallituskohuun asti suhteellisen matalaa profiilia. Mielipidemittauksissa sen kannatus johtavana oppositiopuolueena onkin noussut noin kymmenen prosenttiyksikköä maalisvaaleihin nähden ja lähentelee 40 prosenttia.
”Reformipuolueen ei tarvitse tehdä mitään – heidän gallupkannatuksensa on lähes 40 prosenttia! Jos hallituksen kannatus on alhaalla, oppositiota johtava puolue on automaattisesti ensisijainen vaihtoehto”, sanoo vaikuttajaviestintää tekevän Meta Advisory Groupin partneri Andreas Kaju.
”Jos taas oppositiopuolue on aktiivinen ja tekee uusia poliittisia avauksia, jotkut äänestäjät pitävät niistä ja jotkut taas eivät.”
Kun pääministeri Ratas oli ilmoittanut rauhoittaneensa Ekren ja poliisijohdon väliset jännitteet, reformipuolue ilmoitti haluavansa mittauttaa tämän luottamuksen ylimääräisessä istunnossa Viron parlamentin eli riigikogun kesätauolla.
Luottamusäänestyksen kohteena olisi siis nimenomaan pääministeri, ei sisäministeri Mart Helme eikä hänen poikansa valtiovarainministeri Martin Helme, joka valtaoikeuskiistassa toimi isänsä lomasijaisena.
Reformipuolueen puheenjohtaja Kaja Kallas toivoo ylimääräistä riigikogun istuntoa maanantaille 26. elokuuta. Aloitetta tukee toinen oppositiopuolue, sosiaalidemokraatit.
”Epäluottamuslause menee tuskin läpi, mutta se osoittaa opposition pyrkivän nyt osoittamaan, ettei pääministeri sovi tehtäväänsä. Hallitus tuskin kuitenkaan vaihtuu ennen seuraavia vaaleja”, analysoi Andreas Kaju.
Viron kuntavaalit pidetään kahden vuoden päästä.
”Koska pääministeri ei näytä erottavan avainministereitään minkään virheen johdosta, kolmella hallituspuolueella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pysyä fataalisti yhdessä.”
Viron presidentti Kersti Kaljulaid otti kiistaan kantaa tavattuaan pääministeri Rataksen. Kaljulaidin mukaan Martin Helme ei sovi ministeriksi, mutta että hallituksen kokoonpano on parlamentin käsissä.
Martin Helmen mielestä Kaljulaidin itsensä pitäisi erota.
”Hän [Kaljulaid] on asemoinut itsensä Kadriorgin palatsissa asuvaksi oppositiojohtajaksi”, sanoi Helme yleisradioyhtiö ERR:n haastattelussa.
Viron uudelleenitsenäistymisen 28. vuosipäivää juhlittiin 19. elokuuta Kaljulaidin vastaanotolla presidentinpalatsin ruusutarhassa. Helmet tai pääministeri Ratas eivät tilaisuuteen osallistuneet.