Ristiriidat jatkuvat
Kansainvälisten kriisien pelätään kärjistyvän edelleen Vladimir Putinin neljännellä presidenttikaudella.
Vladimir Putinin voitto Venäjän maaliskuun 18. päivän presidentinvaaleissa oli murskaava. Vaalit eivät olleet rehelliset. Silti lähes 77 prosentin kannatus vahvistaa Putinin asemaa Venäjän yksinvaltaisena johtajana.
Politiikan tutkijat eivät usko, että Kremlin linjaan on odotettavissa suuria muutoksia. Nationalismi on korvannut kommunismin johtavana ideologiana, ja Putin luo mielikuvaa, jonka mukaan länsimaat uhkaavat Venäjän olemassaoloa. Sen vuoksi on pantava kova kovaa vastaan.
”Luvassa on enemmän samaa”, sanoo Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori Katri Pynnöniemi.
Se tarkoittaa, että jännitteet kansainvälisessä politiikassa jatkuvat. Venäjä käy sotaa Ukrainassa ja Syyriassa. Suhteet länteen ovat kiristyneet myös venäläis-brittiläisen kaksoisagentin Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä myrkytyksen vuoksi.
Moskovan Carnegie-keskuksen ohjelmajohtajan Andrei Kolesnikovin mukaan Putinin kannatusluvut osoittavat, että hän on saanut sanomansa läpi. Se näkyy myös aluevaaleissa, joissa äänestetään yhä enemmän Putinin luottoehdokkaita.
Kolesnikov kertoo riippumattoman Levada-keskuksen viimevuotisesta kokeesta, jossa haastatelluille kerrottiin Putinin tukevan Andrei Semenov -nimistä presidenttiehdokasta. Semenovin kannatus kohosi välittömästi 18 prosenttiin, vaikka hän oli täysin keksitty hahmo.
”Kysely viittaa siihen, että jotkut venäläiset ovat valmiita elämään mielikuvitustodellisuudessa, johon liittyy poliittisia hallusinaatioita.”
Putinin neljännen kauden ei uskota tuovan suuria uudistuksia myöskään talouteen. Vuosia kestänyt taantuma on helpottanut, kun raakaöljyn hinta on kääntynyt hienoiseen nousuun, mutta nopean kasvun aika on auttamatta takana.
Putin lupaa puolittaa köyhyyden, nostaa eläkkeitä ja kasvattaa bruttokansantuotteen puolitoistakertaiseksi kuuden seuraavan vuoden aikana. Lupaukset jäävät todennäköisesti toteutumatta. Suuri osa budjetista menee asevarusteluun, vaikka Putin lupaakin leikata puolustusmenoja.
Putin kertoi vaalien alla, että Venäjä kehittelee uutta mannertenvälistä ydinohjustyyppiä. Hän suunnittelee myös avaruusaluksen lähettämistä Marsiin.
Danske Bankin ekonomistin Vladimir Miklashevškin mukaan Ukrainan kriisi on ajanut Venäjän ”uuteen normaaliin”, jossa rahan hinta on korkea, pakotteet kiristyvät ja kuluttajien ostovoima heikkenee. Hän arvelee, että eläkeikää joudutaan nostamaan 3–5 vuodella. Nykyisin naiset pääsevät Venäjällä eläkkeelle 55- ja miehet 60-vuotiaina, mikä ei ole kestävää pitemmän päälle.
Putin on uudistanut hallintoaan korvaamalla vanhaa kaartia nuorilla lojalisteilla. Perintöprinssinä pidetty Kremlin hallintopäällikkö Sergei Ivanov sai potkut pari vuotta sitten ja hänen seuraajakseen nimitettiin väritön Anton Vaino. Korruptiosta vankilaan tuomitun kauppaministerin Aleksei Uljukajevin tilalle nimitettiin 35-vuotias Maksim Oreškin. Aluehallinnossa 36 kuvernööriä on vaihdettu nuorempiin. Putinin yhtenä mahdollisena seuraajaehdokkaana pidetään Tulan 45-vuotiasta kuvernööriä Aleksei Djuminia, joka on toiminut presidentin henkivartioston päällikkönä.
Tutkijat arvelevat, että Kremlin huipulla nähdään seuraavat muutokset vasta kesäkuussa alkavien jalkapallon MM-kisojen jälkeen. Pääministeri Dmitri Medvedevin ura saattaa olla silloin katkolla.