Tutkimus: Kirkonkirjat todistavat evoluution jatkuvan
Suomalaiset kirkonkirjat olivat aineistona tutkimuksessa, joka selvitti, vaikuttaako luonnonvalinta yhä ihmispopulaatioon.
Albert Edelfeltin teos Lapsen ruumissaatto, 1879, on ajalta, jolloin aikuiseksi varttumien ei ollut selvyys. Kuva Hannu Aaltonen / Ateneum.
Ihmislaji kehittyi anatomisesti nykyiseen muotoonsa runsaat satatuhatta vuotta sitten Afrikan savanneilla. Sen jälkeen muuttoliikkeet Afrikasta ovat johtaneet esimerkiksi ihonvärin vaihteluun, mutta mitään dramaattista muutosta lajimme ei ole kokenut.
Voi jopa ajatella, että ihminen olisi tekniikan ja lääketieteen kehityksen myötä kohonnut luonnonvalinnan yläpuolelle. Rokotuksien ja antibioottien ansiosta ani harva kuolee teollisuusmaissa enää kulkutauteihin. Kun lähes kaikki lapset jäävät eloon, miten luonnonvalinta voi enää karsia sairauksille altistavia geenejä?
Jo siirtyminen metsästämisestä ja keräilystä maanviljelyyn 10 000 vuotta sitten tarkoitti suurta muutosta aiempaan verrattuna. Tehokas ruoantuotanto mahdollisti ensimmäiset kaupungistuneet sivilisaatiot.
Uuden suomalaistutkimuksen mukaan luonnonvalinnan paine on kuitenkin ohjannut ihmisen evoluutiota ainakin vielä teollisen vallankumouksen aattona. Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa hyödynnettiin Suomen maailmanlaajuisesti ainutlaatuista data-aarretta, poikkeuksellisen kattavia kirkonkirjoja.
Aineistojen harvinaisuuden takia ihmispopulaatioiden luonnonvalintaa on tutkittu vähän.
Yksiavioisuus tasasi
Sheffieldin yliopiston Alexandre Courtiol ja Virpi Lummaa käyttivät yhdessä Turun ja Helsingin yliopistojen sekä Väestöliiton tutkijoiden kanssa aineistoa, jossa oli tiedot 5?923:sta vuosina 1760-1849 syntyneestä suomalaisesta.
Ryhmä tutki maanomistajien ja maattomien suomalaismaalaisten selviytymistä pariutumisikään asti, pariutumista ja lisääntymismenestystä. Aineisto sisälsi koko ihmisen elämänkaaren: syntymät, avioliitot, lapset, ammatin ja kuolemat.
Ryhmän tulokset osoittivat, että yksilöiden lisääntymismenestyksessä oli merkittäviä eroja. Se on luonnonvalintaan perustuvan evoluution välttämätön edellytys. Luonnonvalinnan vaikutus oli tutkituissa ihmispopulaatiossa yhtä vahva kuin muilla eläinlajeilla tehdyissä tutkimuksissa.
Yksi lisääntymismenestystä miesten välillä tasaava piirre suomalaisessa kulttuurissa 1700-1800-luvuilla oli hyvin tiukka yksiavioisuuden normi.
Monivaimoisuuden hyväksyvissä yhteiskunnissa statushierarkian huipulle yltäneillä miehillä voi olla kymmeniä lapsia, kun samalla iso joukko miehiä jää kokonaan ilman jälkikasvua. Suomessa uudelleenavioituminen oli yleensä mahdollista vain leskeksi jäämisen jälkeen.
Harva selvisi aikuiseksi
Koska lapsikuolleisuus oli 1700-1800-luvuilla suurta, selviäminen aikuisikään ja lasten lukumäärä selittivät suurimman osan yksilöiden välisestä vaihtelusta kelpoisuudessa eli jälkeläisten määrässä. Erot lapsiluvussa saattavat johtaa tiettyjen geenikopioiden yleistymiseen ja toisten harvinaistumiseen tai katoamiseen.
Aikuiseksi selviämisen ohella muita biologisesti merkittäviä käännekohtia olivat ensimmäisen avioliiton solmiminen, avioliittojen lukumäärä ja lasten lukumäärä avioliittoa kohden.
Tutkimusaineiston lapsista puolet ei selvinnyt 15 ikävuoteen. Heillä on siis voinut olla geneettisesti periytyviä piirteitä, esimerkiksi alttiuksia sairauksille, joita luonnonvalinta on karsinut. Niistäkin, jotka selviytyivät aikuisiksi, viidennes ei päässyt naimisiin eikä saanut ainuttakaan lasta. Aineiston menestynein mies sai 17 jälkeläistä.
Myös taloudellisesti menestyneet suomalaiset olivat alttiita luonnonvalinnan paineelle.Maanomistajien ja maattomien välillä ei ollut merkittäviä eroja.
Luonnonvalinta ja seksuaalivalinta
Luonnonvalinnalla tarkoitetaan evoluutiota ohjaavaa mekanismia. Yksilölle hyödylliset perinnölliset ominaisuudet yleistyvät ajan mittaan, kun tällä tavoin geneettisesti onnekkaat yksilöt selviytyvät hedelmälliseen ikään lajikumppaneitaan paremmin.
Luonnonvalinnalle rinnakkainen evoluutiota ohjaava mekanismi on niin sanottu seksuaalivalinta. Sillä tarkoitetaan suoraan lisääntymismenestykseen kohdistuvaa valintapainetta. Hedelmälliseen ikään selvinneet yksilöt kilpailevat keskenään parhaista pariutumiskumppaneista.
Seksuaalivalinnasta löytyi viitteitä myös suomalaisista kirkonkirjoista kootussa aineistossa. Sukupuolivalinta vaikutti miehiin voimakkaammin kuin naisiin, eli miesten jälkeläistuotto vaihteli enemmän kuin naisten jälkeläistuotto. Tämä johtui ennen kaikkea siitä, että miehet saattoivat kypsässäkin iässä pariutua leskeksi jäätyään hedelmällisen ikänsä alussa olevan naisen kanssa.