Tutkija: Nato on antanut lisää puhtia terroristijärjestöille Afrikassa

Koulutyttöjä siepanneen Boko Haraminkin nousu on osa Libyan sodan jälkipyykkiä, sanoo professori Tuomo Melasuo.

Boko Haram
Teksti
Arla Mäki

”Nautin kaikkien niiden tappamisesta, jotka Jumala määrää minut tappamaan”, sanoi Boko Haram -liikkeen johtaja Abubakar Shekau.

Pohjois-Nigeriaa terrorisoiva Boko Haram herätti huhtikuussa maailmanlaajuista huomiota koulutyttöjen kaappauksella. Järjestö on jo vuosia tappanut ihmisiä pommi-iskuilla ja hyökkäilemällä kouluihin ja kirkkoihin. Tavoitteena on luoda islamistinen valtio, jossa koulutus ja kaikki länsimainen on ankarasti kiellettyä.

Terroristijärjestöt ovat vasta hiljattain saaneet enemmän näkyvyyttä mediassa, vaikka todellisuudessa liikkeet ovat olleet aktiivisia jo useita vuosia, sanoo Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuksen professori Tuomo Melasuo.

”Boko Haram on aikaisemmin jopa tappanut kokonaisia kyliä, mutta vasta koulutyttöjen kaappaus oli tarpeeksi seksikäs aihe medialle.”

Monissa ääriliikkeissä ei Melasuon mielestä ole kyse varsinaisesti uskonnosta, vaan uskontojen poliittisesta käytöstä, jossa uskontoon nojautuminen saattaa olla ainoa tai viimeinen väline syrjitylle väestönosalle saada itselleen kuuluvuutta.