Turkki hankki Venäjältä ilmatorjuntaohjuksia – Nyt Yhdysvalloissa vaaditaan F-35-hävittäjäkaupan perumista
Uhmakas Turkki uhkaa sotkea Naton huippukokouksen ilmapiirin.
Maailma ja etenkin läntinen puolustusliitto Nato odottavat henkeä pidätellen, mitä Yhdysvaltain omapäinen ja arvaamaton presidentti Donald Trump sanoo ja tekee Naton huippukokouksessa Brysselissä 11.-12. heinäkuuta.
Trumpin kommentit saattavat lyödä pahasti korvalle tällaisten kokousten perinteistä, yhteistyöhakuiseksi mainostettua henkeä.
Vähintään yhtä isoksi uhaksi kokouksen onnistumiselle on noussut Naton omapäinen ja arvaamaton jäsenmaa Turkki. Sen toiminta on monessa kohdin ristiriidassa Naton mainostamien perusarvojen kuten ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja sananvapauden kanssa.
Lisäksi Turkki flirttailee avoimesti Venäjän kanssa, myös Naton kaikkein pyhimmillä alueilla eli sotilasyhteistyössä. Tilanne on johtanut siihen, että Yhdysvalloissa vaaditaan avoimesti Turkin suuren asekaupan, sadan F-35-hävittäjän oston, perumista.
Tällainen vaatimus esitettiin jo keväällä Yhdysvaltain senaatissa. Senaatin valtiovarainvaliokunta hyväksyi molempien puolueiden äänin lausuman, joka vaatii kieltämään tilattujen ja osittain jo luovutettujenkin F-35-hävittäjien toimittamisen Turkille.
Syitä esitettiin kaksi.
Turkki on kieltäytynyt vapauttamasta amerikkalaista pastoria Andrew Brunsonia, joka pidätettiin lokakuussa 2016 syytettynä mm. vakoilusta, terrorismista ja yhteyksistä Yhdysvalloissa asuvaan oppositiojohtajaan Fethullah Güleniin. Brunsonia uhkaa jopa 35 vuoden vankeustuomio.
Turkki väittää Gülenin masinoineen kesän 2016 vallankaappausyrityksen ja vaatii hänen luovuttamistaan. Turkin arvellaan yrittävän käyttää Brunsonia jonkinlaisena vaihdon välineenä.
Toinen, painavampi syy F-35-kauppojen epäämiseen on valiokunnan mielestä se, että Turkki on ostanut Venäjältä 2,5 miljardilla dollarilla eli 2,1 miljardilla eurolla S-400 Triumf-nimisen ilmatorjuntaohjusjärjestelmän.
Sen mainostetaan soveltuvan erityisen hyvin ns. häivekoneiden eli tutkassa tavallista heikommin erottuvien koneiden torjuntaan.
F-35 on juuri tällainen kone. S-400:n kauppiaat väittävät laitteidensa pystyvän havaitsemaan ja torjumaan F-35-koneet jopa 150 kilometrin päästä.
Mikään ei helpottaisi uuden ohjusjärjestelmän kehittämistä enemmän kuin se, että kehittäjien käytössä olisi sillä torjuttavia koneita.
Turkin ohjushankinta osoitti röyhkeää piittaamattomuutta Naton periaatteista.
Niiden mukaan puolustusliiton jäsenmaiden pitäisi hankkia vain Nato-yhteensopivaa sotakalustoa.
Venäläinen ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ei ole sellainen. Järjestelmän hankkimisen väitetään rikkovan myös Yhdysvaltain asettamia Venäjä-pakotteita.
Eikä tässä vielä kaikki.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kertoi kesäkuussa tv-haastattelussa esittäneensä Venäjän presidentille Vladimir Putinille, että maat kehittäisivät yhteisvoimin vielä nykyaikaisemman ilmatorjuntajärjestelmän, S-500:n.
Ehdotus aiheutti varmasti unettomia öitä Pentagonissa. Mikään ei helpottaisi uuden ohjusjärjestelmän kehittämistä enemmän kuin se, että kehittäjien käytössä olisi sillä torjuttavia koneita eli F-35-hävittäjiä.
Senaatin valiokunnan F-35/Turkki-aloitteen toinen alullepanija, demokraattisenaattori Jeanne Shaheen arvioi tilannetta uutistoimisto Reutersin mukaan näin:
”F-35-koneiden ja niiden herkän teknologian siirtäminen aiheuttaa valtavaa epäröintiä, jos ostajamaa on hankkinut sellaisen venäläisen ilmapuolustusjärjestelmän, jonka tarkoituksena on ampua alas niitä samoja F-35-koneita.”
Senaatin aloitteen lisäksi Turkin F-35-kauppoja on yritetty pysäyttää useiden kansanedustajien puolustusministeri Jim Mattisille kirjoittamalla kirjeellä. Ainakaan toistaiseksi Trumpin hallinto ei kuitenkaan ole ottanut asiaan kantaa.
Hävittäjäkauppojen mahdollinen peruminen on joka tapauksessa vielä monen mutkan takana.
Turkki on yksi tämän, maailman suurimman aseohjelman, suurimmista asiakkaista. Maa on lisäksi ollut mukana jättihankkeen alkuvaiheista saakka.
Turkki liittyi jo F-35:n kehittäjämaiden ryhmään 175 miljoonan dollarin panoksella jo vuonna 2002.
Ryhmään kuuluivat Turkin lisäksi Australia, Kanada, Tanska, Italia, Hollanti, Norja ja Britannia. Kanadaa lukuun ottamatta kaikki ovat myös ostaneet F-35-koneita.
Turkki on Hollannin ja Norjan lisäksi valittu maiksi, joihin sijoitetaan hävittäjän moottorihuolto.
Turkkilaiset yritykset ovat F-35-tuotannon merkittäviä alihankkijoita. Brittiläisen verkkolehden Flightglobalin mukaan huolto ja osavalmistus tuovat turkkilaisyrityksille jopa 12 miljardin dollarin tulot.
Turkki on ilmoittanut ostavansa sata F-35A-konetta. 14 konetta on jo maksettu ja pari ensimmäistä luovutettukin. Ne eivät tosin vielä lennä Turkissa vaan ovat koulutuskäytössä Yhdysvalloissa.
Vuoteen 2022 mennessä Turkin pitäisi saada 30 konetta.
F-35:n valmistaja Lockheed Martin on tilanteesta hissuksiin ja toteaa Flightglobalille vain noudattavansa tässäkin asiassa maansa hallituksen ohjeita.
Turkin kauppojen mahdollinen peruuntuminen olisi todella paha takaisku valmistajalle.
Paljon rahaa jäisi saamatta ja koko tuotantojärjestelmä pitäisi myllätä uusiksi. Ehkä pahinta olisi kuitenkin peruutuksen vaikutus tekeillä oleviin muihin vientikauppoihin, joista yksi suurimmista on neuvottelun alla Suomessa.
Kaikki ostajaehdokkaat ovat tietenkin hyvin tietoisia siitä, että amerikkalaiskoneen ostaminen synnyttää maan asevoimille ja samalla myös turvallisuuspolitiikalle täydellisen riippuvuussuhteen Yhdysvalloihin. Joidenkin mielestä se tosin on jopa toivottava tilanne.
Tätäkin asiaa kannattaisi kuitenkin pohtia vielä kerran, jos Turkin F-35-kaupat peruutetaan.