Tšeljabinskin tulipallo oli törmäillyt ennenkin

meteoriitit
Teksti
Marko Hamilo

Tšeljabinskin meteoriitin palassa näkyvä tumma kuori johtuu törmäyksestä toisen taivaankappaleen kanssa tai ajautumisesta liian lähelle aurinkoa. Kuva Dr. Victor Sharygin.

Viime helmikuussa Tšeljabinskissa tuhoa aiheuttanut meteoriitti oli aiemmin törmännyt johonkin toiseen taivaankappaleeseen aurinkokunnassamme, tai sitten se oli ajautunut liian lähelle aurinkoa. Tätä mieltä ovat novosibirskiläisen Geologian ja minerologian instituutin tutkijat analysoituaan meteoriitin maahan asti selvinneitä kappaleita.

Muutaman senttimetrin läpimittaisten kappaleiden rakenne osoittaa, että meteoriitti oli osittain sulanut jo ennen kuin se kuumentui maapallon ilmakehässä, kertoivat tutkijat Euroopan geokemian seuran konferenssissa Firenzessä tiistaina.

Venäläistutkijat jakoivat meteoriitin kappaleet värin ja rakenteen mukaan kolmeen tyyppiin: vaaleisiin, tummiin ja näiden välimuotoihin. Tummien kappaleiden rakenne ja koostumus todistaa hyvin intensiivisestä sulamisesta joko törmäyksessä tai käynnistä lähellä aurinkoa. Tällainen materiaali poikkeaa maan ilmakehässä tapahtuneen sulamisen ja uudelleenjähmettymisen synnyttämästä niin sabotusta sulamiskuoresta meteoriiteissa.

Sulamiskuoressa oli myös platinaryhmän alkuaineiden osmiumin, iridiumin ja platinan seosta, joita meteoriiteissa tavataan harvoin.

Tšeljabinskiin iskenyt taivaankappale oli läpimitaltaan noin 17-metrinen. Tällaisia pikkukiviä on käytännössä mahdotonta löytää taivaalta ennen kuin ne saapuvat ilmakehään. Satojen metrien läpimittaiset tappaja-asteroidit tunnetaan lähialueiltamme jo suhteellisen hyvin.

/* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:”Normaali taulukko”; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:””; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:10.0pt; font-family:”Times New Roman”,”serif”;}