Trump taisi myöntää, että ihminen on syyllinen ilmaston lämpenemiseen – tai sitten hän puhui jostain ihan muusta
Uutisanalyysi: Yhdysvaltain tulevan presidentin suunta ei ole muuttunut, vaikka hän on lieventänyt kantojaan.
Donald Trumpin linjaukset ovat radikaaleja mutta epämääräisiä. Vaalit voittanut ja Yhdysvaltain tuleva presidentti on kuitenkin lieventänyt jyrkimpiä ajatuksiaan.
Kampanjan aikana Trump väitti ilmastonmuutosta huijaukseksi ja vannoi, että Yhdysvallat vetäytyy Pariisin sopimuksesta, jota hän pitää kiinalaisten salajuonena.
Tosiasiassa ilmastonmuutokselle on laajat ja vakiintuneet tieteelliset todisteet. Muun muassa fossiilisten polttoaineiden käyttäminen ja metsäkato ovat aiheuttaneet ilmaston lämpenemisen, joka on havaittu viimeisten kuluneiden vuosikymmenien aikana.
New York Timesin toimittajatapaamisessa Trump sanoi suhtautuvansa Pariisin ilmastosopimukseen ”avoimin mielin”. Hän toisti tämän asian monta kertaa. Toimittajat eivät kuitenkaan saaneet nyhdettyä tästä aiheesta mitään konkreettisempaa.
Trump vastasi muun muassa näin, kun häneltä kysyttiin, uskooko hän, että ihmisen toiminta on syynä ilmastonmuutokseen:
”Luulen, että nyt… niin, luulen, että niillä [ilmastonmuutoksella ja ihmisen toiminnalla] on jonkinlainen yhteys. Jonkin verran, jotain. Riippuu, kuinka paljon. Se riippuu myös, kuinka paljon se tulee maksamaan meidän yrityksillemme. Teidän täytyy ymmärtää, että meidän yrityksemme eivät ole kilpailukykyisiä juuri nyt.”
Positiivisimmat tulkinnat ovat olleet, että Trump vihdoin ymmärtää olleensa aiemmin väärässä. Hänen antamansa vastauksen perusteella on kuitenkin aiheetonta kuvitella, että hän olisi muuttamassa linjaansa ilmastopolitiikkansa suhteen. Todennäköisesti hän halusi olla kohtelias isäntiään kohtaan ja selvitä kysymyksistä kuin koira veräjästä.
Mitä sitten juuri voimaan astuneelle Pariisin ilmastosopimukselle käy?
Vaikka Trump sanoi suhtautuvansa avoimin mielin sopimukseen, hänen taustajoukoissaan on energiateollisuuden ja erittäin konservatiivisten ryhmien edustajia. Kovan linjan republikaanien joukoissa ajatellaan, että jos joku haluaa suojella luontoa, sitä voi harrastaa omilla rahoillaan.
Nyt Trumpin näkemyksille antanee tukea republikaanien hallitsema kongressi. Viime vuosikymmenellä Kioton sopimusta ei saatu ratifioitua presidentti George W. Bushin ja republikaanien takia.
Juuri nyt näyttää siltä, että Pariisin ilmastosopimusta tarvitaan.
Vaikka ilmastonlämpenemisen havainnot ovat pitkällä aikavälillä tapahtuvaa hidasta mutta selvää muutosta, nyt pohjoisella napa-alueella on havaittu olevan 20 astetta lämpimämpää kuin yleensä tähän aikaan vuodesta.
Vastaavanlaista ei ole ennen tapahtunut, sanoi Rutgersin yliopiston tutkimusprofessori Jennifer Francis brittilehti Guardianille.
Lämpötilat ovat olleet vain muutaman asteen nollan alapuolella, vaikka normaalisti napa-alueella on ollut tähän aikaan vuodesta –25 astetta.
”Arktinen alue on rikkonut lämpötilaennätyksiä koko vuoden. Se on jännittävää, mutta myös pelottavaa.”
Trump on pitänyt ilmastonmuutoksen tutkimusta ”politisoituna tieteenä”. Koska se ei hänen mielestään aja Yhdysvaltain etua, resurssien kohdentuminen tulee muuttumaan kautta linjan.
Konkreettinen esimerkki on Nasa ja sen tutkimusrahoituksen kohdentaminen.
Trumpin neuvonantajan Bob Walkerin mukaan vastavalitun presidentin uusi hallinto aikoo ottaa rahoituksen pois Nasan Earth Science -osastolta, joka on tutkinut paljon ilmastonmuutosta. Osaston satelliitit ovat tarkkailleet muun muassa napajäätiköiden sulamisen kehittymistä.
Walkerin mukaan osaston rahat olisi tarkoitus kohdentaa avaruuden tutkimukseen, joka vastaa hänen mielestään paremmin Nasan perustehtävää.
Trumpilla on kolme mahdollisuutta livetä Pariisin sopimuksesta.
Ensimmäinen vaihtoehto on irtautua vuonna 2020, koska sopimuksen mukaan ensimmäisen neljän vuoden aikana siitä ei voi irtautua.
Toinen vaihtoehto on unohtaa sopimuksen velvoitteet.
Kolmas vaihtoehto on irtautua vuonna 1992 solmitusta YK:n ilmastosopimuksesta. Prosessi kestäisi vain vuoden. Sen jälkeen Pariisin sopimus ei enää velvoittaisi Yhdysvaltoja.
Lähes 200 maata sopi Pariisissa viime joulukuussa, että ilmaston lämpeneminen pyritään pysäyttämään selvästi alle kahteen asteeseen. Sopimus astui voimaan 4. marraskuuta, juuri ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja.
Trumpin hallinnon linjauksilla on suuri merkitys sopimuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta. Jos Yhdysvallat tavalla tai toisella kiemurtelee irti tavoitteista, sopimuksen voima heikkenee merkittävästi.
Edelleen hän aikoo peruuttaa miljardien dollarien maksut, jotka Yhdysvallat maksaa YK:n ilmastonmuutosohjelmiin. Lisäksi Trumpin hallinto alkanee purkaa liittovaltion ympäristösääntelyä niin pian kuin mahdollista.
Siitä, mitä mieltä tuleva presidentti oikeasti on, ei lopulta ota selvää. Puheissaan Trump on melkoinen tuuliviiri.
Yleensä poliitikoilta vaaditaan, että he toteuttavat lupauksensa, mutta Trumpin kohdalla moni toivoo, että hän ei toteuttaisi lupauksiaan.
Aikaisempien puheiden vastaisesti Meksikon muuri on muuttunut kevytrakenteiseksi aidaksi. Trump aikoo myös säilyttää joitakin osia Barack Obaman terveydenhuoltouudistuksesta, ja muslimien maahantulokielto on poistettu hänen kampanjasivuiltaan.
Myös kidutuksen käytöstä Trump tuli toisiin ajatuksiin.
New York Timesin toimittajien tentissä hän kertoi, että kenraali James ”Mad Dog” Mattis oli saanut hänet vakuuttuneeksi siitä, että kidutus ei ole tehokas kuulustelumetodi.
Mattis oli sanonut, että parempia tuloksia saadaan parilla tupakalla ja drinkillä.