Trump henkilökohtaisen rikostutkinnan kohteena – Presidentin lähtölaskenta on saattanut alkaa

Tutkinnan tarkoituksena on selvittää, onko presidentti Donald Trump syyllistynyt haitantekoon oikeudelle.

Donald Trump
Teksti
Silja Lanas Cavada
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jos Donald Trumpin viisi kuukautta kestäneelle presidenttikaudelle pitäisi nimetä yksi poliittisen lähtölaskennan hetki, se voisi olla juuri nyt.

The Washington Post -sanomalehti uutisoi tällä viikolla, että Yhdysvaltojen presidentti on joutunut henkilökohtaisen rikostutkinnan kohteeksi.

Lehti kertoi, että tutkinnan tarkoituksena on selvittää, onko presidentti Donald Trump syyllistynyt haitantekoon oikeudelle.

Vyyhti alkoi siitä, kun Trump erotti yllättäen FBI:n johtajan James Comeyn 9. toukokuuta.

Comey on vahvistanut senaatin tiedustelukomitean edessä, että presidentti oli pyytänyt häntä lopettamaan tutkinnan turvallisuusneuvonantaja Michael Flynnin Venäjä-kytköksistä.

Comeyn erottamisen jälkeen varaoikeusministeri Rod Rosenstein nimitti erityistutkija Robert Muellerin johtamaan tutkintaa presidentti Trumpin hallinnon toimista.

The Washington Postin mukaan Muller selvittää nyt myös sitä, estikö Trump oikeuden toimintaa erottaessaan James Comeyn tehtävästään.

Video: James Comeyn kuuleminen 8. kesäkuuta. Lähde: CBS News.

 

Presidentti Donald Trump taistelee nyt poliittisesta eloonjäämisestään.

The Washington Post -sanomalehden kolumnisti Eugene Robinson arvioi, että presidentti Trump on nyt tilanteessa, johon hän olisi vähiten toivonut joutuvansa.  

Presidentin henkilökohtaisia toimia tutkii ”peräänantamaton ja arvostettu syyttäjä, jonka ei tarvitse vannoa hänelle henkilökohtaista tai poliittista uskollisuutta”.

”Ja presidentti voi syyttää vain itseään”, Robinson kirjoittaa. 

Syyttäjänvaltuuksilla toimiva Robert Mueller on entinen FBI:n johtaja, jonka kaudella FBI alkoi taistella laajasti terrorismia vastaan. Samalla sen tutkinta laajeni ulkomaille.

Muellerin tutkimusryhmineen on haastattelemassa aivan lähiaikoina useita keskeisiä tiedustelu- ja turvallisuusviranomaisia.

Heidän joukossaan on ainakin Kansallisen tiedustelun johtaja Daniel Coats, Kansallisen turvallisuusvirasto NSA:n johtaja Michael C. Rogers sekä NSA:n entinen kakkosmies Richard Ledgett.

Uutta on, että Robert Muellerin Trump-tutkimukset koskevat nyt yhteensä kolmea asiaa:

Ensinnäkin Venäjän puuttumista Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin ja muun muassa neuvonantaja Michael Flynnin Venäjä-yhteyksiä.

Toiseksi presidentti Trumpin aiheuttamaa mahdollista haitantekoa oikeudelle, jolla voi olla kohtalokkaat seuraukset Yhdysvalloille ja Trumpin presidenttikaudelle.

Kolmanneksi Muellerin tutkijat etsivät mitä tahansa näyttöä presidentti Donald Trumpin lähipiirissä mahdollisesti tapahtuneista talousrikoksista.

”Sanomattakin on selvää, että todiste rahavirroista Trumpin kampanjatyöntekijöiden tai neuvonantajien ja Venäjän hallitukseen kytkeytyvien yksittäisten ihmisten tai instituutioiden välillä saisi aikaan räjähdyksen”, Eugene Robinson kirjoittaa.

 

Presidentti Donald Trump itse on ryhtynyt tavoilleen uskollisena ankaraan puolustustaistoon.

Hän antoi ymmärtää Twitter-viestissään torstaina 15. kesäkuuta, että häntä syytetään nyt haitanteosta oikeudelle, koska Venäjä-tutkinnassa on löytynyt ”nolla todistetta”.

Trump toisti myös toukokuussa lähettämänsä tviitin, jossa hän muotoilee asian niin, että kyse on ”muutaman pahan ihmisen” noitavainosta häntä vastaan. 

Presidentti Donald Trump on taitava vierittämään asioita muiden niskoille ja selittämään kaiken itselleen parhain päin.

Trump on myös yrittänyt horjuttaa pitkin matkaa omalla arvovallallaan Yhdysvaltojen oikeusvaltion perustaa vähättelemällä tuomareiden kelpoisuutta tai oikeuden päätösten täytäntöönpanoa.

”Oikeusjärjestelmämme on rikki”, hän tviittasi helmikuussa

Tällä hetkellä Trumpin hallinto ohjaa kaikki kyselyt Venäjä-kytkennöistä suoraan Trumpin asianajajalle Marc Kasowitchille. Kasowitch tiedotti The Washington Postille, että lehden uutisen taustalla on FBI:n ”törkeä, anteeksiantamaton ja laiton” tietovuoto.

 

Donald Trumpin presidenttikauden alkumetrit tuovat väistämättä mieleen republikaanipresidentti Richard Nixonin 1970-luvun alkuvuodet.

Nixonin ura katkesi yllättäen niin sanottuun Watergate-skandaaliin, joka muistuttaa vähintäänkin etäisesti Trumpin toimia presidenttinä.

Nixon jarrutteli tutkimuksia, joita käytiin hänen hallintonsa osallisuudesta kilpailevan demokraattipuolueen vaalitoimistoon tehtyyn murtoon.

Hän pelasti oman nahkansa ja erosi ennen kuin muodollinen virkasyyte ehdittiin nostaa häntä vastaan.

Toistaiseksi yhtään Yhdysvaltain presidenttiä ei ole potkittu pois virasta. Virkasyytteen on saanut yli kahden sadan vuoden aikana vain kaksi presidenttiä: demokraatit Bill Clinton (1998) ja Andrew Johnson (1868)­. Kumpikin syyte kaatui senaatissa.

Voisiko Donald Trump olla Yhdysvaltojen historian ensimmäinen poispotkittu?

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi arvioi Suomen Kuvalehdelle helmikuussa, että Trumpin viraltapano alkaa neljän kuukauden sisällä.

Presidentin ero olisi edessä viimeistään vuoden sisällä.