Sotši: terrorismi ja korruptio varjostavat historian kalleimpia kisoja

Sotšin olympiatuli sytytettiin syyskuun lopulla perinteisin menoin Kreikan Olympiassa. Ensimmäinen viestinviejä oli alppihiihtäjä Ioannis Antoniu, joka ojensi soihdun venäläiselle jääkiekkoilijalle Aleksandr Ovetškinille.

Presidentti Vladimir Putin lähetti soihdun uudelleen matkaan lokakuussa Moskovan Punaiselta torilta, jonka jälkeen se on kiertänyt 65 000 kilometriä eri puolilla Venäjää 14 000 viestinviejän voimin.

Olympiatulen Venäjän-kierros on kaikkien aikojen suureellisin. Soihtua on kuljetettu juosten, helikopterilla, autolla, junalla ja porokyydillä.

Lokakuussa olympiasoihtu vietiin jäänmurtajalla Pohjoisnavalle. Marraskuussa se lennätettiin 418 kilometrin korkeuteen kansainväliselle avaruusasemalle, ja joulukuussa soihtua heiluteltiin Jekaterinburgissa maailman pohjoisimman pilvenpiirtäjän kattoterassilla.

Tasan kuukauden kuluttua alkavista Sotšin kisoista on tulossa kaikkien aikojen kalleimmat olympialaiset – 38 miljardin euron budjetti ylittää moninkertaisesti edellisten, Kanadan Vancouverissa pidettyjen talviolympialaisten kustannukset.

Sotšin kisat ovat olleet alusta alkaen presidentti Putinin lempilapsi – hän haluaa järjestää ikimuistoisen urheilujuhlan todistaakseen, että Venäjä on vauras ja nykyaikainen valtio, joka pystyy järjestämään suuria kansainvälisiä huipputapahtumia.

Putin on viettänyt kisojen alla paljon aikaa Sotšin ”datšallaan”. Italialaiseen renessanssityyliin rakennetun palatsin suunnittelu aloitettiin hänen ensimmäisellä presidenttikaudellaan ja se on maksanut yli 250 miljoonaa euroa.

 

Runsaan 400 000 asukkaan Sotši on omituinen valinta talvikisojen pitopaikaksi. Kaupunki sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä, ja se tunnetaan ennen kaikkea kesälomakeskuksena.

Nyt Sotšia on muokattu talvikisakuntoon jo kuusi vuotta. Kaupungin ympäristöön on rakennettu uusia maanteitä ja rautatietä, kymmeniä hotelleja, kolme kisakylää ja erilaisia suorituspaikkoja yli 70 000 työntekijän voimin.

Olympiapuisto sijaitsee Adlerissa Mustanmeren rannalla noin 40 kilometrin päässä Sotšista. Kisojen avajaiset pidetään 7. helmikuuta Fisht-stadionilla, jossa on määrä järjestää myös osa vuoden 2018 jalkapallon MM-kisojen otteluista. Olympiapuistossa sijaitsevat myös jäähallit, pikaluisteluhalli, taistoluisteluareena sekä curling-keskus.

Noin 40 000 katsojaa vetävää Fisht-stadionia viimeistellään edelleen. Putin määräsi rakentajat töihin myös uuden vuoden pyhiksi, jotta kaikki olisi valmista, kun kisat alkavat.

Hiihtolajit, mäkihyppy ja kelkkailu järjestetään Kaukasus-vuoristossa Krasnaja Polnajassa, joka sijaitsee vajaan 50 kilometrin päässä rannikolta. Järjestäjien helpotukseksi alueella on satanut tänä talvena reilusti, joten edelliseltä talvelta varmuuden vuoksi varastoitua lunta ei välttämättä tarvitse käyttää.

Krasnaja Polnajan mäkihyppykeskuksen rakentamiseen liittyy monenlaisia epäselvyyksiä. Hankkeen kustannukset karkasivat käsistä, ja rakennustöistä vastannut Venäjän olympiakomitean varapuheenjohtaja Ahmed Bilalov pakeni maasta. Hän hakeutui sittemmin Saksassa sairaalahoitoon oudon elohopeamyrkytyksen vuoksi.

Sotšin olympialaiset ovat Venäjän ensimmäinen todellinen megaprojekti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Kisojen kustannusarvio nousee lähes viisi kertaa suuremmaksi kuin alun perin suunniteltiin.

Arvostelijat pitävät kisoja Putinin suuruudenhulluna näytöksenä. He epäilevät, ettei esimerkiksi hyppyrimäille ja kelkkailuradoille löydy kisojen jälkeen käyttöä.

Myös kansainvälinen olympiakomitea pitää Sotšin kisoja aivan liian kalliina. KOK:n mukaan olympialaisten järjestämisestä tulee mahdotonta, ellei kustannuksia saada kuriin.

”Asiasta on käyty keskustelua KOK:n johtokunnassa ja urheilijakomissiossa”, KOK:n suomalaisjäsen Peter Tallberg sanoo. ”Näin kalliita konstruktioita ei pitäisi sallia.”

Kisojen suorituspaikkoja on jouduttu rakentamaan poikkeuksellisen hankalaan maastoon. Tallbergin mukaan hintaa nostaa myös se, ettei Sotši ole perinteinen talviurheilukeskus.

”Putin on joutunut rakentamaan alusta alkaen koko infrastruktuurin”, hän sanoo. ”Sotšissa ei ollut mitään valmiina. Nyt siitä on yritetty rakentaa Venäjän alppikeskus.”

Putin on ollut alusta alkaen innolla mukana kisahankkeessa. Hän matkusti heinäkuussa 2007 henkilökohtaisesti Guatemala Cityyn KOK:n kokoukseen, jossa päätettiin kisaisännyydestä. Putin piti puheensa englanniksi, mitä pidettiin tuolloin poikkeuksellisena kohteliaisuuden osoituksena.

”Putin puhui kokouksessa loistavaa englantia, yleensä hän käyttää aina tulkkia”, Tallberg sanoo.

Sotši voitti ratkaisevassa äänestyksessä eteläkorealaisen Pyeongchangin niukasti äänin 51–47. Tallbergin mielestä se oli täysin Putinin ansiota.

”Venäjä olisi jäänyt toiseksi tai kolmanneksi, ellei Putin olisi tullut henkilökohtaisesti paikalle.”

 

Putinin panos näkyy myös rahan käytössä. Kisarakentamisessa ei ole kitsailtu, mikä on luonut poikkeuksellisen suotuisat olosuhteet korruptiolle.

Opposition johtohahmoihin kuuluvat Boris Nemtsov ja Leonid Martynjuk väittävät raportissaan, että Putinin luoma hyväveli-järjestelmä ja kilpailun puute ovat nostaneet tuntuvasti kisojen kustannuksia. Heidän mukaansa rakennustöihin osallistuneet liikemiehet ja viranomaiset ovat kavaltaneet kisabudjetista jopa parikymmentä miljardia euroa.

Alun perin rakennuskustannukset oli määrä kattaa pääosin yksityisin varoin. Tosiasiassa mukana on vain muutamia yksityisiä sijoittajia kuten 1990-luvulla rikastuneet oligarkit Oleg Deripaska, Vladimir Potanin ja Viktor Vekselberg. Lehtitietojen mukaan heidät on houkuteltu mukaan lupaamalla tuottoisia liiketoimia myös jatkossa.

Deripaska on maailman suurimman alumiiniyhtiön Rusalin pääomistaja. Hän on rakentanut Sotšin uuden rahtisataman ja Adlerin olympiakylän, joka maksoi yli 500 miljoonaa euroa.

Nikkeliyhtiö Norilsk Nickelin pääomistaja Potanin on rakennuttanut Krasnaja Polnajan laskettelukeskuksen ja Vekselbergin sijoitusyhtiö 3 600-paikkaisen hotellikompleksin.

 

Tuottoisimmat urakat on annettu Putinin lähipiiriin kuuluvien liikemiesveljesten Arkadi ja Boris Rotenbergin yhtiöille. He harrastivat aikoinaan judoa Pietarissa samassa seurassa Putinin kanssa, ja Arkadi Rotenberg on toiminut myöhemmin presidentin valmentajana.

Rotenbergeillä on liiketoimintaa myös Suomessa, he omistavat muun muassa Helsingin Hartwall-areenan yhdessä Gennadi Timtšenkon kanssa. Lokakuun lopussa Harry Harkimo myi liikemieskolmikolle 49 prosentin osuuden myös jääkiekkojoukkue Jokereista.

Kaupan taustalla on Jokereiden päätös siirtyä pelaamaan Venäjän KHL-liigaan. Timtšenko on KHL:n puheenjohtaja ja Pietarin mahtiseuran SKA:n omistaja.

Timtšenkon ja Rotenbergien liikeyritykset ovat menestyneet erinomaisesti Putinin kaudella ja he kuuluvat nykyisin Venäjän vaikutusvaltaisimpiin yritysjohtajiin. Timtšenko ja Boris Rotenberg ovat sekä Venäjän että Suomen kansalaisia.

Nemtsovin ja Martynjukin laskujen mukaan Rotenbergit ovat saaneet Sotšista ainakin 21 urakkaa, joista ei ole järjestetty kunnon tarjouskilpailuja. Hankkeiden yhteissumma nousee yli viiteen miljardiin euroon.

Suurin osa sopimuksista on tehty Rotenbergien omistaman Mostotrest-yhtiön nimissä. Yhtiö perustettiin Stalinin kaudella rakentamaan siltoja ja se päätyi Rotenbergin perheen haltuun vuonna 2010.

Kisojen kallein yksittäinen urakka on kuusi miljardia euroa maksanut auto- ja rautatieyhteys rannikolta Krasnaja Poljanan kisakylään. Se tilattiin alunperin Venäjän valtion rautatieyhtiöltä, jota johtaa Putinin ystävä Vladimir Jakunin. Hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet Mostotrest ja Timtšenkon osittain omistama SK Most.

Timtšenko asuu Genevessä ja pyörittää päätyönään monilla aloilla toimivaa Volga Groupia. Hän omistaa Suomessa IPP-konsernin, joka harjoittaa polttoaineiden tukkukauppaa.

IPP:n tytärytiö Airfix Aviation vuokraa liikelentokoneita Helsinki-Vantaan lentoasemalla. IPP on myös Talin tennisturnauksen pääsponsori.

 

Myös suuret valtionyhtiöt Gazprom ja Sberbank ovat haalineet Sotšista merkittäviä urakoita. Yhtiöt ovat kuitenkin tyytymättömiä kisajärjestäjien tapaan hoitaa asioita. Ne vaativat nyt hallitukselta verohelpotuksia ja tukiaisia, koska rakennuskustannusten nousu uhkaa johtaa jättitappioihin.

Olympiarakentamiseen liittyvät tappiot ovat ajaneet myös hankkeita rahoittaneen valtiollisen VEB-pankin vaikeuksiin. Joulukuussa Putinin hallitus päätti tukea pankkia neljän miljardin euron pääomalainalla. Varat otetaan Venäjän öljyrahastosta.

Suurin osa olympiahankkeiden rahoituksesta tulee kuitenkin suoraan valtion budjetista ja valtiojohtoisilta yrityksiltä. Nemtsov ja Martynjuk laskevat, että jopa 96 prosenttia kustannuksista jää lopulta veronmaksajien maksettavaksi.

Rakennushankkeita hallinnoiva Olympstroi on eräänlainen valtio valtiossa. Siihen kuuluu lähes 40 osastoa johtajineen ja autonkuljettajineen. Yhtiön palveluksessa on korkeiden virkamiesten sukulaisia ja tuttavia, joille maksetaan poikkeuksellisen hyviä palkkoja.

Tarjouskilpailut ovat salaisia, eikä Olympstroin toiminta kestä muutenkaan päivänvaloa. Nemtsovin ja Martynjukin mukaan yhtiön johtajia on erotettu toistuvasti väärinkäytösten vuoksi.

Venäjän kommunistinen puolue yritti alistaa Olympstroin viime vuonna parlamentaariseen valvontaan, mutta valtapuolue Yhtenäinen Venäjä torjui hankkeen duumassa.

Kisapaikkojen rakentamiseen on palkattu tuhansia työläisiä Armeniasta, Kirgisiasta, Tadžikistanista, Uzbekistanista ja Ukrainasta. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan he joutuvat tekemään 12-tuntisia työpäiviä alle 400 euron kuukausipalkalla.

Järjestö on kirjannut Sotšissa myös suoranaisia ihmisoikeusrikkomuksia. Parituhatta perhettä on häädetty kodeistaan uusien rakennusten ja maanteiden tieltä, eikä asukkaille ole maksettu riittäviä korvauksia.

 

Sotši sijaitsee levottoman Pohjois-Kaukasian naapurissa, alueella on käyty kaksi Tšetšenian sotaa, ja varsinkin Dagestanin ihmisoikeustilanne on erittäin heikko.

Varsinainen olympiakylä sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Abhasian rajalta. Venäjä tunnusti Abhasian itsenäisyyden Georgian sodan jälkeen 2008, mutta Georgia katsoo alueen kuluvan edelleen itselleen.

Joulun jälkeen eteläisellä Venäjällä sijaitsevassa Volgogradissa tehtiin kaksi terrori-iskua, joissa kuoli yhteensä 34 ihmistä. Vähän sitä ennen autopommi surmasi kolme ihmistä Pjatigorskissa, joka sijaitsee 270 kilometrin päässä Sotšista.

Iskuista epäillään islamistiterroristeja. Tšetšeenijohtaja Doku Umarov julisti vuonna 2007 pyhän sodan Venäjää vastaan ja viime kesänä hän kehotti kannattajiaan iskemään ”maksimaalisella voimalla” Sotšin ”saatanallisiin kisoihin”.

Viranomaiset ovat tehneet kaikkensa olympialaisten turvallisuuden varmistamiseksi, sillä kisapaikkojen väliset kuljetusreitit tarjoavat terroristeille lukuisia mahdollisuuksia uusiin iskuihin.

Kisa-alueen ympärille on muodostettu sadan kilometrin suljettu vyöhyke, jonne ei pääse ilman erityistä kisapassia. Paperit tarkastetaan erityisen tarkasti niiltä, joiden ulkonäkö viittaa islamilaisuuteen. Kaikki Tšetšeniassa, Ingušiassa ja Dagestanissa rekisteröidyt autot joutuvat erikoistarkastukseen.

Poliisi partioi näyttävästi maanteiden ja katujen varsilla. Turvallisuuspoliisi FSB on tuonut Sotšiin 100 000 turvamiestä, alueelle on asennettu 1 400 videokameraa ja metallinpaljastimia. FSB seuraa tarkasti myös puhelin- ja sähköpostiliikennettä.

Myös armeija on hälytysvalmiudessa. Sotšiin on komennettu kymmeniä tuhansia sotilaita, lyhyen kantaman Tor M -ohjukset turvaavat alueen ilmatilaa ja ohjuksin varustetut fregatit sekä sukellusveneet rannikkoa, jonne on tuotu myös poliisin nopeita poliisiveneitä.

 

Arvostelijat pitävät turvatoimia ylimitoitettuina. Sitä paitsi valvonta kohdistuu erityisesti tiedotusvälineisiin ja ympäristöaktivisteihin, jotka ovat kritisoineet kisarakentamisen epäkohtia.

Marraskuussa poliisi pidätti norjalaisen tv-ryhmän, joka yritti haastatella tyytymättömiä asukkaita. Viranomaiset yrittivät estää myös kisoihin liittyvää korruptiota kuvaavan dokumenttielokuvan levityksen.

Pohjois-Kaukasuksen ympäristöliikkeen johtohahmoihin kuuluva Jevgeni Vitiško tuomittiin kisojen alla kolmeksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen. Toinen syytetty Suren Gazarian onnistui pakenemaan Viroon ennen oikeudenkäyntiä.

Ympäristöaktivistien mukaan Sotšin alueen suojeltuja metsiä on kaadettu suruttomasti. Rakennusjätteitä on rahdattu laittomille kaatopaikoille, josta ne pääsevät valumaan Mustaanmereen laskevaan Mzymta-jokeen pilaamaan juomavesiä.Sotšin pohjoispuolella sijaitsevan Ahštyn kylän asukkaat valittavat, että rakennustyöt ovat katkaisseet heidän liikenneyhteytensä kaupunkiin.

”Olympiarakentaminen on vaikeuttanut asukkaiden toimeentuloa”, Human Rights Watchin apulaisjohtaja Jane Buchanan sanoo. ”Heille ei ole myöskään maksettu asianmukaisia korvauksia menetetystä omaisuudesta.”

Joulukuun puolivälissä viranomaiset hakivat kuulusteluihin Krasnodarin tšerkessiaktivisteja, jotka suhtautuvat avoimen kriittisesti kisoihin.

Poliisit tunkeutuivat heidän koteihinsa ja takavarikoivat puhelimia sekä tietokoneita.

Tšerkessivähemmistö karkotettiin Sotšista ja sitä ympäröivältä Krasnodarin alueelta 1860-luvulla, mutta he pitävät sitä edelleen historiallisena kotimaanaan. Buchananin mukaan vähemmistöjen oikeuksiin puuttuminen ei sovi Venäjän rooliin kisaisäntänä

”Hallituksen pitäisi lopettaa niiden kiusaaminen, jotka suhtautuvat kriittisesti Venäjän kisaisännyyteen.”

 

Kisojen aikana on odotettavissa mielenosoituksia Venäjän tiukkoja homolakeja vastaan, vaikka presidentti Putin on vakuuttanut, että kaikki ovat tervetulleita Sotšiin etnisestä taustasta, rodusta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Saksan ja Ranskan presidentit Joachim Gauck ja François Hollande ovat päättäneet jättää kisat väliin. Gauck ilmoitti vastustavansa siviilioikeuksien polkemista ja poliittisen opposition kohtelua Venäjällä. Hän ei ole vieraillut virkakautensa aikana kertaakaan Moskovassa.

Yhdysvaltain valtuuskunnan kokoonpano on selvä kannanotto Venäjän homolakeja vastaan, sillä siihen kuuluu kaksi tunnettua lesboaktivistia, takavuosien tennistähti Billie Jean King ja jääkiekkoilija Caitlin Cahow. Presidentti Barack Obama ei matkusta Sotšiin.

Myös Kanadan ja Britannian pääministerit Stephen Harper ja David Cameron sekä Viron ja Liettuan presidentit Toomas Hendrik Ilves ja Dalia Grybauskaite boikotoivat kisoja.

Putin on yrittänyt hillitä boikottiaaltoa näyttävillä poliittisilla armahduksilla. Venäjän tunnetuin mielipidevanki, öljy-yhtiö Jukosin perustaja Mihail Hodorkovski, 50, päästettiin joulun alla maanpakoon kymmenen vankileireillä vietetyn vuoden jälkeen. Myös punk-feministiryhmä Pussy Riotin jäsenet sekä Sini Saarela ja muut Greenpeacen aktivistit saavat kiittää vapautumisestaan Sotšin kisoja.

Hodorkovski ei kannata kisojen boikotoimista ja hän on esiintynyt muutenkin varsin varovaisesti. Pussy Riotin Nadežda Tolokonnikova kehottaa sen sijaan jättämään kisat väliin.

”Putin on sitoutunut henkilökohtaisesti olympiakisoihin”, Tolokonnikova sanoi vapauduttuaan siperialaiselta vankileiriltä. ”Ne ovat hänelle maskuliininen kunnia-asia. Sen vuoksi kansainvälisellä painostuksella on vaikutusta.” SK