Tavoitteena äärioikeiston Eurooppa: ”Nolla pakolaista tänne”
Unkarin pääministeristä Viktor Orbánista on tullut laitaoikeiston idoli.
Unkari on viime vuodet ollut EU:n häirikkö, jonka moni arvioi suunnanneen kohti entistä äärioikeistolaisempaa politiikkaa.
Pääministeri Viktor Orbánin hallinto on alistanut valtaansa demokraattisen yhteiskunnan instituutioita vaihtamalla perustuslakituomioistuimen tuomareita, maan keskuspankin johtoa sekä mediaa valvovan neuvoston jäseniä luottomiehikseen. Se on myös erotuttanut professoreita, rehtoreita sekä teatteri- ja kulttuurijohtajia ja ahdistellut riippumattomia televisio- ja radiokanavia.
Pääministerillä ja hänen Fidesz-puolueellaan näyttää olevan vain yksi päämäärä: ulottaa puolueen valta koko yhteiskuntaan ja vaimentaa kaikki kritiikki.
Euroopan unionissa Unkaria on kiinnostanut lähinnä raha. Maa on vastustanut unionia aina, kun kyse on ollut vallasta.
Unkarin ulkoministeriön valtiosihteeri Kristóf Altusz on eri mieltä. Hän vertaa EU:ta jalkapallojoukkueeseen.
”Joukkue on voitokas, kun se koostuu vahvoista pelaajista. Haluamme vahvan EU:n, jossa jokaisella jäsenmaalla on oikeus toimia omien intressiensä pohjalta siten kuin se haluaa”, toteaa Altusz.
EU:ssa Unkari puhuu mieluusti kansallisvaltioista, ei valtioista. Kansallisvaltiolla on vahva rooli pääministeri Orbánin nationalistisessa retoriikassa, joka korostaa kaikessa unkarilaisuutta.
Orbánin EU on taloudellisesti vahva kansallisvaltioista koostuva unioni, jossa EU-tukia ei voida viedä jäsenmaalta sen harjoittaman politiikan vuoksi. Sen sijaan pakolaiset eivät kuulu kansallisvaltioon. Siksi Unkarista on tullut EU:n pakolaispolitiikan änkyrä, se ei halua jakaa yhteistä taakkaa.
Unkarin EU-linja vastaa tänä päivänä Euroopan äärioikeiston tavoitteita. Pääministeri Viktor Orbán asemoi itsensä Ranskan Front Nationalin johtajan Marine Le Penin rinnalle.
”Le Penin puolue on Orbánin potentiaalinen liittolainen EU:ssa, yhdessä Itävallan äärioikeistolaisen Vapauspuolueen kanssa. Orbán on nykyään Euroopan äärioikeiston supertähti”, sanoo politiikan tutkija Peter Krekó Budapestissa toimivasta Political Capital -tutkimuskeskuksesta.
Unkarin kehitys on ollut odotetunlaista vuoden 2014 parlamenttivaalien jälkeen: Orbánin politiikka on radikalisoitunut ja lähentynyt äärioikeiston linjaa. Unkarin varsinainen äärioikeistopuolue Jobbik on joutunut katsomaan sivusta, kun Fidesz on lainaillut sen poliittisia avauksia.
Orbánin puolue on toteuttanut Jobbikin ohjelmasta esimerkiksi kansalaisuuden myöntämisen rajojen takaisille unkarilaisille, pienten perheyritysten tukemisen sekä läheisten suhteiden luomisen Venäjään. Lisäksi Fidesz on flirttaillut vähemmistö- ja juutalaisvastaisuudella sekä korostanut Unkarin historiallista suuruutta.
Krekon mukaan Orbán katselee jo 2020 takaiseen Eurooppaan. Siinä Euroopassa hänellä, Ranskan Le Penillä ja Itävallan Vapauspuolueen johtajalla Heinz-Christian Strachella on vahva rooli.
”Hän valmistautuu nykyistä hajanaisempaan EU:hun. Siinä jäsenmailla on vahvempi rooli eikä unioni enää jaa taloudellisia tukia”, sanoo Krekó.
Kuvioon kuuluu, että nykyiset johtajat Saksan Angela Merkel kärjessä saavat mennä.
Orbán puhui juuri Budapestissa ulkomaisille diplomaateille Moskovan–Berliinin–Ankaran-kolmiosta nousevana poliittisena tekijänä Euroopassa.
”Hän haluaa Unkarin poliittisesti lähemmäksi Euroopan autoritäärisiä laitavaltioita”, Krekó arvioi.
Euroopan vahvan johtajan Saksan Angela Merkelin asema on heikentynyt pakolaiskriisin jatkuessa. Unkari ja Orbán syyttävät juuri Merkelin tervetulopolitiikkaa ja Yhdysvaltoja nykyisestä pakolaiskriisistä. Unkari ei tosin halua puhua pakolaisista.
”Emme puhu pakolaisongelmasta, vaan laittomasta siirtolaisuudesta ja kansojen vaelluksesta. Emme tiedä kuinka moni todella on pakolainen ja kuinka moni taloudellinen siirtolainen”, toteaa Altusz.
Hän viittaa kesään ja aikaan ennen Unkarin Serbian rajalle rakentamaa piikkilanka-aitaa. Maahan tulvineet pakolaiset jatkoivat heti matkaansa Saksaan ja Itävaltaan ennen kuin viranomaiset ehtivät rekisteröidä heidät. Tulijat eivät hakeneet turvapaikkaa Unkarista. Siksi Unkari korostaa, ettei sen tarvitse ottaa tulijoita takaisin alueelleen.
”Unkarilla on hyvin selvä kanta tässä. Nolla siirtolaista tai pakolaista tänne. Jokaisella jäsenmaalla tulee olla oikeus päättää itse, kuinka monta taloudellista siirtolaista se ottaa”, toteaa Altusz.
Hän korostaa, että oikeat pakolaiset saavat Unkarissa asianmukaisen käsittelyn. Hämäräksi kuitenkin jää, keitä nämä oikeat pakolaiset lopulta ovat.
Unkari on johdonmukaisesti kieltäytynyt EU-maiden yhteisestä taakanjaosta pakolaiskriisissä. Kieltäytyminen koskee niitä 160 000 EU-alueelle tullutta pakolaista, jotka odottavat Kreikassa ja Italiassa uudelleensijoittamista.
Unkari tuskin osallistuu myöskään Turkin kanssa juuri tehtyyn sopimukseen pakolaisten ottamisesta Turkista EU-maihin. Unkari on vienyt yhdessä Slovakian kanssa EU:n taakanjakoa koskevan päätöksen EU-tuomioistuimeen.
”Kun päätös tulee, teemme kuten tuomioistuin määrää”, sanoo Altusz.
Unkari onkin viime aikoina pyrkinyt vahvistamaan poliittista liittoa muiden Visegrad-maiden eli Puolan, Slovakian ja Tšekin kanssa. Krekón mukaan maita yhdistää muukalaisvihamielisyys ja pakolaisvastaisuus. Ne kaikki vastustavat voimakkaasti EU:n taakanjakopolitiikkaa.
Puolan uusi kansallismielinen hallitus on nimennyt Orbánin hallinnon politiikan esikuvakseen ja lähtenyt Unkarin tavoin suitsimaan vapaata mediaa ja oikeuslaitosta valtaansa. EU syyttää Puolan hallintoa demokratian polkemisesta.
EU:n viimeaikaiset reaktiot Puolaa kohtaan ovatkin olleet selvästi voimakkaampia kuin pari vuotta sitten, kun Unkarin hallitus ryhtyi vaihtamaan esimerkiksi tuomareita ja mediaa valvovia viranomaisia.
Näyttää siltä, että EU ei aio Puolan kohdalla katsoa läpi sormien perusarvoja polkevaa politiikkaa. Puola kuuluu EU:n suuriin – toisin kuin Unkari.
Unkari haluaa vahvistaa Visegrad-yhteistyötä, koska yhdessä neljä maata olisivat vahvempia. Mitään tiivistä poliittista liittoa kuitenkaan tuskin on näköpiirissä.
”Ukrainan kriisi ja Venäjä jakavat maita ja ne ovat geopoliittisesti eri puolilla. En usko tällaiseen liittoon”, sanoo Political Capital -tutkimuslaitoksen Krekó.
Slovakia ja Unkari ovat venäjämielisiä, Puola taas pitää Venäjää suurimpana uhkanaan ja kannattaa vahvaa liittoa Yhdysvaltojen kanssa. Tšekki sijoittuu kahden ääripään väliin.
Orbán on nostanut panoksia EU-vastaisessa politiikassaan. Unkari aiheutti helmikuussa EU:lle melkoisen yllätyksen, kun se ilmoitti järjestävänsä kansanäänestyksen unionin pakolaispolitiikasta. Nähtäväksi jää, seuraavatko muut Visegrad-maat perässä.
”Orbán kampanjoi avoimesti EU:ta vastaan. Kyseessä on voimakas EU-vastainen kannanotto”, Krekó arvioi.
Syksylle suunniteltu kansanäänestys on herättänyt laajaa närkästystä. Siinä unkarilaisilta kysytään, voiko EU päättää pakolaisten sijoittamisesta maahan ilman Unkarin parlamentin valtuutusta. Kysymys on provosoiva.
”Ei tämä ole poikkeavaa, meillä on ollut kansanäänestyksiä aiemminkin. Tämä on demokraattisin tapa toimia”, muistuttaa ulkoministeriön valtiosihteeri Altusz.
Hän korostaa, että äänestys koskee EU:n tulevaa linjaa, ei jo päätettyjä asioita. Tästä maa on tarkka. EU-päätösten asettaminen kansanäänestykseen saattaisi johtaa eroon unionista. Ja Altusz tyrmää Unkarin eron mahdollisuuden.
Näyttää lähes varmalta, että kansanäänestyksessä torjutaan EU:n oikeus päättää pakolaisasioista. Tulos on kuitenkin sitova vain, jos yli puolet äänioikeutetuista äänestää. Hallitus todennäköisesti laskee sen varaan, että sitovaa tulosta ei saada, koska äänestysaktiivisuus jää liian alhaiseksi.
Jos tuloksesta tulisi sitova, se merkitsee että jatkossa Unkarin parlamentti päättää pakolaisten vastaanottamisesta EU:n kannasta riippumatta. Äänestys kärjistänee Unkarin ja EU-johdon välejä entisestään kävi niin tai näin.
”Orbán on peluri, josta on tullut aiempaa radikaalimpi. Moni EU:ssa tuntuu kyllästyneen häneen. Orbán voi lopulta laskea tämän konfliktin väärin ja kärjistää tilanteen liian pitkälle. Hän on nyt voimiensa tunnossa, ja pakolaiskriisin nostama eripura heikentää EU:ta”, toteaa Krekó.
Unkarin kansakunnan jälleenyhdistyminen Schengenissä on se historiallinen myytti, jota maa on hakenut EU-jäsenyydeltä alusta lähtien.
Orbán on puhunut toistuvasti Unkarin kansakunnasta, joka on suurempi kuin Unkari, ja jonka johtajana maan hallitus viime kädessä haluaa esiintyä. Unkarin kansakuntaan kuuluvat myös naapurivaltioiden unkarilaisalueet.
Tämän kansallismielisen politiikan pohjalla on katkeruus ensimmäisen maailmansodan jälkeen solmitusta Trianonin rauhansopimuksesta, jossa Unkari menetti valtaosan maa-alueistaan naapureilleen Romanialle, Slovakialle, Serbialle ja Ukrainalle.
Menetetyt alueet ovat yhä avoin haava kansan sielussa, unkarilaiset eivät ole sinut sotien ajan historiansa kanssa. Unkari on toivonut aluemenetysten käsittelyä ja vääryyksien tunnustamista eurooppalaisella foorumilla. Kun niin ei ole tapahtunut, on politiikka kääntynyt kansallismieliseksi ja EU-vastaiseksi.
Orbánin Unkari on lähentynyt vahvasti myös Vladimir Putinin Venäjään. Krekó näkee Unkarin liittolaisuuden Venäjän kanssa luonnollisena, koska molemmat haluavat heikentää EU:ta. Orban vieraili helmikuussa Moskovassa keskustelemassa taloudellisesta yhteistyöstä.
”Moskovassa Orbán ei viitannut sanallakaan Venäjän rooliin pakolaiskriisissä. Jos hän todella olisi huolissaan pakolaistulvasta hän olisi kritisoinut Venäjää ja vaatinut tätä lopettamaan Syyrian pommitukset”, toteaa Krekó.
Hän uskoo, että Venäjä käyttää pakolaisia poliittisena aseena EU:ta vastaan ja että Orbán on tässä Putinin liittolainen. Vahva EU voisi nykyistä vahvemmin rajoittaa pääministeri Orbánin toimintaa.
Krekó odottaa Unkarin vaativan Venäjä-pakotteiden purkamista ensi kesänä, kun asiaa seuraavan kerran käsitellään EU:ssa.
Putin on nimennyt kaksi Euroopan tulevaisuuden johtajaa: Unkarin Viktor Orbánin ja Ranskan Marine Le Penin. Krekó arvioi, että Orbán on Putinin uskollinen oppilas, joka johtaa Unkaria oppimestarinsa ohjekirjan mukaan.
Hän mainitsee esimerkkinä talvella kohua herättäneen koulu-uudistuksen, jota opettajat ovat nousseet vastustamaan voimakkaasti. Uudistuksessa valtio ottaa opetuksen valvontaansa, opettajat määrätään raportoimaan opetuksestaan ja valvomaan toisiaan. Koulukirjojen kustantaminen keskitetään yhteen hallintoa lähellä olevaan kustantamoon.
”Opetuksesta on tulossa ideologista ja poliittista, varsinkin etiikasta ja historiasta. Opettajat protestoivat, koska opetusta käytetään aivopesun välineenä”, Krekó toteaa.
Hänen mukaansa vaalilautakunta ja oikeuslaitos ovat jo hallituksen talutusnuorassa. Kaverikapitalismi ja pieni eliitti hallitsevat maan taloutta, ja korruptio on näkyvää. Malli on kuin Venäjältä. Unkari matkaa Krekón mukaan kohti Putinin kleptokratiaa.