Tällainen on Nato, joka saa poliitikot kuumiksi

Yhdysvallat haluaa, että eurooppalaiset jäsenmaat ottavat puolustuksestaan enemmän vastuuta itse.

Isaf
Teksti
Pertti Suvanto

Ulkoministeriö teki tulevaisuuskatsauksen, jossa virkamiehet ottivat kantaa Nato-jäsenyyteen: ”Nato-jäsenyys selkeyttäisi monin tavoin Suomen asemaa”. Uusi Nato-sotku oli valmis: ulkoministeri selvensi, pääministeri rauhoitteli, oppositio ihmetteli ja media tulkitsi.

Natosta voi toki puhua entistä vapaammin, mutta kantaa Suomen mahdolliseen jäsenyyteen ei haluta ottaa. Jo kaksi vuosikymmentä on muistutettu, että ”ei juuri nyt”.

Mutta mikä on Nato, jonka ympärillä Suomen turvallisuuspoliittista keskustelua käydään? Tässä lyhyt peruskurssi aiheeseen.

Kylmän sodan vuosikymmeninä Naton päätarkoitus oli kaikille selvä: Varsovan liiton hyökkäyksen torjumiseen pystyvän sotilasorganisaation ylläpitäminen ja kehittäminen. Kun Neuvostoliitto ja Varsovan liitto hajosivat, sitä seuranneena vuosikymmenenä moni kyseenalaisti puolustusliiton järkevyyden – päävastustaja oli kadonnut. Kylmän sodan jäänne tuli kuopata.

”Näin ei kuitenkaan käynyt”, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen erikoistutkija Tommi Koivula. ”Ydinidea kollektiivisesta turvallisuudesta säilyi, mutta tosiasiallinen painopiste siirtyi muualle. ”